Kreikka

Äkkilähtö Kreikkaan – Míthymnan tunnelmalliset postikorttimaisemat

20.6.2019

Saavuin Míthymnaan (aiemmalta nimeltään Molivos) sysipimeässä illassa auringon laskettua jo monta tuntia sitten. Pienen huoneistohotellini omistaja, vanhempi herra joka puhui auttavasti englantia, saapui minua bussille vastaan ja ohjasi minut pitkin keskiaikaisen Míthymnan labyrinttimaisia kapeita kujia monen käännöksen kautta perille.

Huoneeseeni päästyäni avasin ensi töikseni parvekkeeni ovet ja ihailin mustaa pimeyttä ja sitä täplittäviä Míthymnan sataman valoja. Ilma oli yhtä aikaa lempeän lämmintä ja raikasta, mistään ei kuulunut rasahdustakaan. Oi ihana kreikkalainen paratiisini!

Nukuin koko yön parvekkeen ovet auki ja heräsin vasta aamulla kirkonkelloihin. Päivänvalossa parvekkeeltani avautuivat ihan uskomattomat näkymät alas merelle.


20190610_105544


Halusin heti aamusta päästä näkemään sataman lähemmin, joten lähdin etsimään reittiä sokkeloisia kujia alaspäin. Sähköisistä kartoista ei ollut mitään apua, oikeat reitit oli opeteltava ensimmäisinä päivinä ulkoa enkä meinannut löytää iltapäivällä takaisin majapaikkaani. Sitten opin, että keltaisen talon kulmalta alas, aprikoosipuulta oikeaan ja leipomon ohi kunnes meri jo näkyykin. Kapeilla kujilla tuli siellä täällä vastaan pappoja ja mummuja, jotka tervehtivät kohteliaasti kalimera, jaloissa kiehnäsivät kaikki naapuruston kissat ja koirat, ja yhtenä aamuna törmäsin jopa hevoseen ja toisena aasiin.


20190615_094312
20190611_093447
20190610_110848
20190611_094009
20190612_185115
20190612_201451
20190612_201226
20190613_094012
20190613_190154


Míthymnan satama on kaunis kuin postikortti. Pienessä satama-altaassa kelluu värikkäitä kalastusveneitä ja sitä reunustavat tunnelmalliset ravintolat, joissa voi syödä aivan veden rajassa. Mustekalan lonkeroita ripustetaan aurinkoon kuivumaan illalla ravintoloissa grillattaviksi ja kissat istuvat ruokailijoiden pöytien tuntumassa odottamassa herkkupaloja. Kissoja on Míthymnassa varmaan yhtä paljon kuin asukkaita (joita on täällä noin 1400)!


20190610_113140
20190610_113416
20190610_122946
20190615_155943
20190610_123616
20190610_113102
20190613_195049
20190610_124351
20190615_132031


Ja illalla satamassa vasta tunnelmallista onkin kun voi seurata valon vaihtumista ensin kultaiseksi myöhäisiltapäivän auringoksi (joka on minun mielestäni muuten se päivän kaunein valo) ja sitten vähitellen syveneväksi vaaleanpunaiseksi. Kun valo taivaalla vähenee, syttyvät rannan ravintoloita valaisemaan kymmenet lamput ja lyhdyt.


20190611_203307
20190613_210904


Syötyäni satamassa ensimmäisen kreikkalaisen salaattini lähdin tutkimaan kylän toisella laidalla sijaitsevaa rantaa. Ranta on täällä kivinen ja kapea, ja rantatuoleja voi käyttää maksutta kahviloiden ja ravintoloiden edustalla kun vaan ostaa niistä jotain. Monena aamuna tulinkin tänne aamiaiselle ja pötkähdin siitä aamupäiväksi rantatuoliin varjon alle ja uskaltauduin jopa mereen uimaan. Ja pari tuntia varjon alla kirjaa luettuani saatoinkin jo nousta muutaman portaan rannasta ylös ravintolan terassille syömään lounasta.


20190613_114029


Kreikkalainen ruoka on ihanaa, ja se oli hyvää ihan joka paikassa missä viikon aikana söin. Hinta-laatusuhde on myös ihan huikea enkä juuri koskaan saanut lounaaseen tai illalliseen kulumaan yli 15 euroa vaikka yleensä tilasin esimerkiksi salaatin, lämpimän ruuan ja ison pullon vettä. Fun fact: suomalainen käyttää ruuanlaittoon vuodessa litran oliiviöljyä, kreikkalainen keskimäärin 26 litraa – ja täällä Lesboksen saarella sitä käytetään 32 litraa per henkilö!


20190613_134547
20190610_144740
20190611_133218
20190613_135751
20190611_123758
20190611_133850
20190616_121643


Tällä kaavalla nautin olostani suurimman osan viikosta. Erilaisia meriretkiä lähisaarille ja -kyliin ja jopa Turkkiinkin olisi ollut tarjolla, mutta juuri nyt halusin vaan viettää leppoisaa lomaa Míthymnan rauhassa – täällä ei ole bilepaikkoja, ei mitään shoppailtavaa, ei vesipuistoja eikä mitään muitakaan huvituksia. Ihmiset sen sijaan tuntuivat aidosti ystävällisiltä ja sydämellisiltä. Pisimmillään kävin retkellä minijunan kyydissä parin kilometrin päässä viereisessä Pétran kylässä ja saman matkan päässä patikoimassa pienelle majakalle.


20190614_133041
20190614_115341
20190614_115359
20190612_101949
20190612_102615


Turkin läheisyydestä puheenollen, tämä Lesboksen saarihan on myös se vuoden 2015 pakolaiskriisistä surullisenkuuluisa saari. Turkista, johon on Lesbokselta lyhimmillään vain noin seitsemän kilometriä matkaa, tuli vuonna 2015 Lesbokselle jopa 500 000 pakolaista. Yhteensä saaren kautta EU:n alueelle on tullut lähes miljoona syyrialaista, irakilaista ja afganistanilaista pakolaista (lähde: Yle). Saarella on edelleen myös pakolaisleiri, jossa kohtaloaan odottaa noin 5000 ihmistä.

Asialla on kaksi puolta: etukäteen asia oli minulla luonnollisesti mielessä ja mietin onko oikein lähteä rantalomalle niille samoille rannoille, jonne monet pakolaiset hukkuivat. Ihmiskohtalot ja oma etuoikeutettu elämäni oli mielessä myös paikan päällä. Asian toinen puoli on tietysti se, että elämä Lesboksella jatkuu ja paikalliset ihmiset tarvitsevat matkailun tuomaa elantoa. Sitten vuoden 2015 Lesboksen matkailijamäärät tippuivat puolella ja esimerkiksi kaikki isot risteilijäalukset valitsivat pysähdyspaikakseen jonkun muun Kreikan saaren (esimerkiksi vuonna 2011 Lesboksella kävi 94 risteilyalusta ja tänä vuonna vain yksi, lähde: Helsingin Sanomat). Toivon todella, että sekä pakolaisten että Lesboksen matkailun tarinalla olisi onnellinen loppu.


20190611_134315
Muutama kauppa myi pakolaisten mukana saarelle tulleista hylätyistä tavaroista ja roskasta, kuten pelastusliiveistä ja kumiveneistä, tehtyjä esineitä. Epäselväksi jäi oliko homman pointti lahjoittaa tulot hyväntekeväisyyteen vai auttaa paikallisia käsityöläisiä vai jotakin muuta.


Míthymna oli kaiken kaikkiaan aitoudessaan ja sydämellisyydessään juuri sitä mitä kaipasin. Jos etsit Kreikasta saarta, jossa ei tarvitse väistellä turistilaumoja ja jossa pääsee nauttimaan postikorttimaisemista, tule Lesbokseen ja Míthymnan pikkuiseen kylään!


  • Piyya
    21.6.2019 at 09:02

    No kuinkas ollakaan, kyllä se Kreikka ikävä vaan iskee. Olen ajatellut jättää Kreikan väliin tänä kesänä mutta en ole siitä enää ollenkaan varma. Vaasasta pääsisi loppukesästä suoraan Lesbokselle 🤔🤔
    Ja se on saari jossa en ole vielä käynyt

    • Emma
      23.6.2019 at 21:06

      Joo mullekin jäi nyt kyllä vähän Kreikka-kuume päälle.. Loppukesän tai alkusyksyn Kreikka ois aika ihana <3

  • Katja / Historia de Viajes
    21.6.2019 at 10:36

    Näyttääpä ihanan tunnelmalliselta! Jotenkin niin perinteisen Kreikkalaiselta ja kuin aika olisi pysähtynyt. Lesboksella en ole vielä käynyt, mutta uudet saaret kiinnostavat kyllä aina.

    • Emma
      23.6.2019 at 21:06

      Nimenomaan tuollainen pysähtynyt, mutta hyvällä tavalla, tunnelma Molivoksella oli <3

  • Outi Alaja
    27.6.2019 at 18:52

    Ihania kuvia ja kivasti kirjoitat! Molivos odottaa 7.7. ♡

    • Emma
      29.6.2019 at 11:22

      Kiitos paljon Outi ja ihanaa matkaa!

  • Raija
    8.7.2019 at 09:08

    Kerran on oltu Lesboksella. Siitä on aikaa tosi monta vuotta. Asuttiin Petrassa. Viehättävä saari kaikin puolin.

    • Emma
      9.7.2019 at 12:38

      Petra oli mukava pikkukylä myös, kävin siellä päiväretkellä Molivokselta!

      • Raija
        7.2.2020 at 09:44

        Asuttiin Petrassa taannoin. Kiva kylä ja koko saari on ihana. Kissoja ja koiriakin ihan tarpeeksi….

        • Emma
          8.2.2020 at 10:32

          On kyllä leppoisia ja kivoja paikkoja täynnä tämä Lesboksen saari <3

  • Anna K. - Kaukaa haettua
    23.7.2019 at 16:24

    Ihana fiilis tässä jutussa! 🙂 Kuvat vie niin kreikkalaistunnelmiin, vaikka onkin aika eri näköistä Kreikkaa kuin ne saaret, joita mä olen nähnyt. Kovasti taas tämä maa kutsuu tänä syksynä, tämä vois olla yksi vaihtoehto.
    Noi eläinkuvat oli aivan hurmaavia! Niissä se Kreikan henki oikein loistaa!

    • Emma
      24.7.2019 at 14:10

      Kissat on kyllä niin Kreikkaa <3 Onneksi suurin osa kisuista oli ihan hyväkuntoisia, mutta muutamaa selkeästi elämän kolhimaa kattia kävi kyllä sääliksi.

  • Helena
    14.9.2019 at 16:20

    Olen lähdössä Molyvokseen 17.9. . Oli hyvä lukea kokemuksistasi ja katsella upeita kuvia. Onkohan siellä pankkiautomaattia ?

    • Emma
      16.9.2019 at 08:01

      Mahtavaa, oikein hyvää matkaa! Muistelisin nähneeni jonkun pankkiautomaatin, mutta itse en sellaista käyttänyt, että ihan satavarmaksi en uskalla sanoa.

  • Pia
    15.9.2019 at 18:07

    Hei. Mietin reissua molivokseen lokakuun alussa. Onko siellä jotain turistikauppoja, missä kierrellä. Entäs Petra, onko siellä sen enempää elämää

    • Emma
      16.9.2019 at 08:03

      Molivoksessa on kourallinen matkamuistokauppoja ja sen tyyppisiä (keskittymä on siinä rinteessä puolivälissä matkalla linnoitukselle + muutama kauppa satamassa). Petrassa tuntui olevan ehkä joitakin enemmän, mutta kumpikaan ei ole mikään varsinainen shoppailumekka 🙂

    • Raija
      7.2.2020 at 09:46

      Petra in mielestäni ihan paras paikka asua. Kokemusta on ja kokemusta myös kierrätystä saarella.

      • Raija
        7.2.2020 at 09:47

        Korjaan….kieretelystä…