Ammatillisen opettajan pätevyys, check!

En muista koskaan edes lapsena haaveilleeni opettajan ammatista. Ja aikuisenakin jopa työskentelin vuosia opettajankoulutuksen suunnittelijana, mutten silloinkaan kertaakaan ajatellut itse koskaan opiskelevani opettajaksi tai työskenteleväni opettajana.

Matkailu sen sijaan on ollut mun juttuni viimeiset 20 vuotta. Siitä lähtien kun lähdin parikymppisenä täysin kylmiltään kansainvälisiin projektihommiin Kiinaan ja Thaimaahan, tajusin, että maailmassa on ihan liikaa nähtävää vain kotimaassa pysymiseen. Matkailussa minua kiinnosti henkilökohtaisen matkailijan näkökulman lisäksi koko ala ja kaikki mahdollinen siihen liittyvä. Lentoliikenteen erikoisuudet, hotellien revenue management, matkailun sosiologia, maantiede, kulttuuriperintö.. Päädyin lopulta jopa opiskelemaan matkailualan restonomin tutkinnon aikuisella iällä oppiakseni alasta lisää.

Ja miten tämä nyt liittyy mihinkään?

No, kolme vuotta sitten näin sattumalta työpaikkailmoituksen matkailun opettajan sijaisuudesta, ja tajusin, että minulla saattaisi olla sille työlle jotain annettavaa – ja että vaikka en edelleenkään voinut missään olosuhteissa kuvitella itseäni opettajana, näin yhtäkkiä näin itseni ihan selkeästi matkailun opettajana!

Ja matkailun opettajahan minusta sitten tuli. Sijaisuus muuttui pysyväksi työsuhteeksi ja sen myötä tuli myös velvoite hankkia ammatillisen opettajan pedagoginen pätevyys eli opiskella opettajaksi.

Ammatillisen opettajan opinnot, what?

Ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot voi opiskella viidessä ammattikorkeakoulussa Suomessa. Ne opiskellaan siis oman alan korkeakoulututkinnon ja työkokemuksen päälle, ja yhdessä tuo kokonaisuus antaa ammatillisen ja pedagogisen pätevyyden opettaa sillä omalla alalla. 60 opintopistettä kokopäivätyön ohessa 1,5 vuodessa ei ollut mikään ihan läpihuutojuttu, mutta nyt se on tehty!

Opettajan pedagogiset opinnot opettavat eniten itsestä

Opettajaopintojen aikana en oppinut paljonkaan uutta käytännön opetustyöstä, mutta erityisesti opin tarkastelemaan omaa toimintaani ja ajatusmallejani analyyttisesti. Osaan nyt myös tunnistaa aiempaa selkeämmin, miten oma toimintani voi jopa merkittävissä määrin vaikuttaa opiskelijoiden oppimiseen ja ajatuksiin omista kyvyistään.

Opettajaopintojen aikana pohdimme paljon kunkin omaa opettajuutta ja opettajaidentiteettiä. Voisinkin keitellä puolentoista vuoden opinnot kasaan esimerkiksi näiksi periaatteiksi, joita olen kypsytellyt kokoon opintojen teorian ja käytännön pohjalta:

• Ihmiskäsitykseni on humanistinen: uskon ihmisen hyvyyteen, vapauteen tehdä valintoja ja haluun kehittyä.
• Uskon, että opiskelijani ovat ainutlaatuisia ja kehittymiskykyisiä yksilöitä, joita haluan tukea kasvamaan ja löytämään omat vahvuutensa. Haluan tukea myös opiskelijoideni aktiivisuutta, luovuutta ja omien tavoitteiden tavoittelua.
• Haluan kohdella kaikkia opiskelijoitani suvaitsevaisesti ja inhimillisesti, ja haluan myös edistää suvaitsevaista ja empaattista käytöstä omalla esimerkilläni.
• Uskon, että vielä korkeakouluiässäkin koulussa opitulla tiedolla on tärkeä merkitys opiskelijan maailmankuvan rakentumisessa, ja siksi minulla on opettajana tärkeä tehtävä opiskelijoiden ohjaamisessa monipuolisen tiedon äärelle ja tiedon kriittiseen prosessointiin.
• Haluan olla kannustava ja rohkaiseva aktivoija, en valmiiden tai helppojen ratkaisujen tarjoaja. Pyrin saamaan opiskelijat näkemään oppimisen kiinnostavana ja älyllisesti haastavana.
• Haluan ohjata opiskelijoita myös kyseenalaistamaan oppimaansa, omia ajatuksiaan ja ennakko-oletuksiaan.
• Haluan luoda myönteisen, aktiivisen ja demokraattisen opiskeluilmapiirin, jossa minun ja opiskelijoiden välillä vallitsee luottamuksellinen, positiivinen ja avoin suhde.