Sateisesta Bratislavasta lähtenyt juna saapui 2,5 tuntia myöhemmin sateiseen Budapestiin. Säät eivät varsinaisesti suosineet tällä reissulla, mutta Keski-Euroopan talvi nyt usein on tällainen. Ja vaikka joulukuisessa Budapestissa ei ollut valkoisesta joulusta tietoakaan, oli viikonlopulla paljon muuta mukavaa annettavaa matkailijalle!
Budapestin rauniobaarit
Budapestin rauniobaarit tuntuvat nykyään olevan se juttu, mistä kaikki matkailijat tuntevat kaupungin. Googlailin mistä rauniobaareja löytyy ja yksi nimi toistui melkein kaikissa jutuissa, Szimpla kert, mitä ilmeisimmin kaikkien rauniobaarien kuningas siis. Varmaan kaikki kunnon hipit ja underground-ihmiset käyvät jossain muualla sellaisissa paikoissa mitä turistijoukot eivät vielä ole löytäneet, mutta olkoonkin että Szimpla Kert on Budapestin tunnetuin rauniobaari, oli se silti ihan ehdoton käyntikohde ja mahtava elämys!
Szimpla Kert on yhtä kuin kymmeniä pieniä huoneita kahdessa kerroksessa, avoin sisäpiha ja useita baaritiskejä eripuolilla rakennusta. Jokainen huone ja jokaisen huoneen jokainen kulma on sisustettu eri lailla ja täynnä mitä hämmentävintä irtaimistoa. Katseltavaa ja ihmeteltävää siis riittää. Jonkunlaisen ruokalistankin bongasin joltakin baaritiskiltä, eli ilmeisesti ainakin johonkin aikaan päivästä täällä saa juoman lisäksi myös ruokaa.
Vinkki: Jos haluat tutustua paikkaan rauhassa ja ottaa valokuvia, käy päivällä (Szimpla Kert aukeaa klo 12), jos taas haluat kokea sen aidon baaritunnelman tule myöhään illalla kun paikka on täynnä. Ja tänne voi tulla myös vaikka kahville, ei ole pakko vetää perseitä..
Szimpla Kertin korttelista löytyy myös kiva, vegepainotteinen Karaván-foodcourt. Pienellä sisäpihalla on joukko erilaisia ruokaa ja juomaa tarjoilevia kojuja ja katettu ruokailualue. Painotus on vege- ja vegaaniruuassa, mutta myös lihansyöjä löytää täältä laadukasta pikaruokaa. Itse maistelin herkullisen seitanburgerin. Keväällä ihan tässä lähellä aukeaa muuten myös kehuttu Vegan Garden vähän vastaavalla konseptilla, nyt joulukuussa se oli ikävä kyllä kiinni.
Joulun alla joulumarkkinoille
Joulukuussa kävin tietysti myös Budapestin joulutoreilla. Niistä kirjoitin tässä jutussa enemmänkin, mutta mainitaan vielä uudestaan, että Budapestissa on kyllä tosi kivat ja tunnelmalliset joulumarkkinat niin Vörösmartyn aukiolla (jossa on myös mainio ruokatarjonta) kuin St Istvanin Basilikankin alueella. Jos suunnittelet matkaa Budapestiin marras-tammikuussa, niin tarkasta joulumarkkinoiden aukioloajat ja käy tunnelmoimassa!
Tuliaiset kauppahallista
Budapestissa pitää tietysti käydä myös paprikaostoksilla kauppahallissa. Vaikka jauhettua paprikaa nyt tietysti saa ihan joka marketista Suomestakin, niin täällä valikoima (makeaa, tulista, savustettua – you name it) on ihan toista luokkaa, ja moni vannoo nimenomaan unkarilaisen paprikan nimeen. Joka tapauksessa paprika on ainakin edullinen ja varma valinta tuliaiseksi kenelle vaan joka on koskaan laittanut ruokaa.
Maailman kaunein kahvila
Tiesitkö, että Budapestissa pääsee kahvittelemaan maailman kauneimpaan kahvilaan? En minäkään ennen tätä reissua, mutta pakkohan se oli tuota väitettä lähteä tutkimaan. Katselin etukäteen New York Cafén hintoja netistä hiukan kauhistuneena: kahvista ja kakusta on oltava valmis maksamaan täällä parikymmentä euroa. Samalla kuitenkin huomasin, että kahvilassa tarjoillaan myös aamiaista samassa rakennuksessa sijaitsevan viiden tähden Boscolo-hotellin asiakkaille ja maksusta myös ulkopuolisille. Oma ei-viiden-tähden-majapaikkani sijaitsi sattumalta ihan New York Cafén vieressä ja reissun viimeisenä aamuna olisi joka tapauksessa hyvä syödä kunnon aamiainen ennen lentokentälle lähtöä, eli breakfast it was!
Buffetaamiainen kaikkine tykötarpeineen maksoi noin kolmekymmentä euroa. Taisi olla muuten tämän reissun kallein ateria. Perusnoutopöytäaamiaisen (jos tässä yhteydessä nyt voi käyttää sanaa perus) lisäksi tarjoilija toi kahvin pöytään ja lisäksi korin leipiä ja leivonnaisia sekä hilloja.
Noutopöydästä löytyi kaikki hyvän hotelliaamiaisen ainekset, mutta ei yllättäen oikein mitään ekstraa. Yksi tarjoilija päivysti leipäasemalla valmiina leikkaamaan puolestasi siivun leivästä tai auttamaan paahtoleivän lämmityksessä, ja toki tarjolla oli myös esimerkiksi kuohuviiniä, mutta vaikkapa monesta vähän paremmasta paikasta tuttu munakaspiste puuttui kokonaan. Hotellin asiakkaat söivät omassa salissaan alakerrassa ja muut asiakkaat yläkerrassa, ja vähän kateellisena pistin kyllä merkille alasalissa kiertelevän jälkiruokavaunun, jota ei koskaan ylhäällä näkynyt. Ehkäpä hotelliasukkaat saivat siis tehdä munakastilauksiakin.
Maistuisko sulle aamiainen näissä puitteissa?
Piyya
10.1.2019 at 21:14Budapest on niitä kohteita, jotka ei ole koskaan saanut minua syttymään. Mutta olen siis ollut siellä aikoinaan interrailista ja siitä on aikaa. Budapest oli hyvin toisenlainen silloin. Toisen kerran olen tehnyt stopoverin siellä mennessäni Thessalonikiin ja taisin jännittää silloin Thessalonikin matkaani niin, että en pystynyt keskittymään Budapestin ollenkaan.
Tuo sun joulutori tournee oli kyllä aika hauska !
Kuvasi häikäisee taas kerran, mutta vielä taitaa muut kohteet mennä edelle.
Emma
15.1.2019 at 18:44No rehellisesti täytyy myöntää, ettei se muakaan varsinaisesti syttymään saa. Se on siis kiva ja monipuolinen ja ihan mielelläni siellä käyn, mutta ei sitä ihan lempikaupunkien joukkoon voi lukea. Kiitos ihanasta kommentista tälläkin kertaa, Piyya!
Jenni / Unelmatrippi
13.1.2019 at 19:55Szimpla kert on myös mun mielestä ihan ehdoton kohde Budapestissä, vaikka se onkin niin turistinen. Se on vain ilman muuta näkemisen arvoinen paikka! Kiva oli päästä tämän kirjoituksesi ja kuvien myötä myös vierailulle New York Cafehen, koska siellä ei ole tullut käytyä. Olen menossa Budapestiin helmikuussa toista kertaa, joten siinäkin mielessä oli hauska lukea kaupungista ja fiilistellä samalla tulevaa reissua. 🙂
Emma
15.1.2019 at 18:45Toivottavasti säät suosivat sun helmikuun reissua! Mä tosiaan vietin paljon aikaa sisällä – ja siksikin tuli testattua näitä ravintoloita – kun koko ajan satoi..
Jenni / Unelmatrippi
16.1.2019 at 19:48Kivahan se olisi, jos paistaisi, mutta satakoon, jos on sataakseen! 🙂 Edellisellä kerralla olin Budapestissä kesällä ja silloin tuli kierreltyä ulkona tosi paljon. Nyt voi hyvin keskittyä museoihin ja ravintoloihin ja sen sellaiseen. Kuvasaldo jää tietty sateisella säällä vähäisemmäksi, koska en jaksa sateessa säätää kameran suojaamisen kanssa, mutta ei voi mitään.
Outi / Maa Quzuu
14.1.2019 at 16:47Mä tykästyin Budapestiin ihan valtavasti! Käytiin Simola Kertissä illalla ja paikkaa tosiaan oli täynnä huutavia brittiporukoita, mutta koska kyseessä on ihan valtava paikka, oli oman sopukan löytäminen ihan helppoa. Niin siisti paikka! New York Cafe oli myös erilailla hieno , mutta ehkä sellainen paikka, jonne ei yhden kerran jälkeen tarvitse enää mennä 🙂
Emma
15.1.2019 at 18:46Hmm, onneksi en itse törmännyt huutaviin brittiporukoihin.. Mutta selväksi kävi illalla, että seuraa ja bileitä olisi helposti löytynyt jos olisi halunnut 😀
Anni | Rajatapaukset
15.1.2019 at 22:10Ekan kerran kun kävin Budapestissa (ehkä 2010) en ollut kuullutkaan koko rauniobaareista, mutta sen jälkeen en varmaan ole muusta kuullutkaan. Tokalla visiitillä niitä piti käydä itsekin ihmettelemässä ja kyllähän varsinkin tuo Szimpla Kert oli aika veikeä. Kävin päiväsaikaan niin sai ihan rauhassa tutkia paikkoja ja niitä mitä ihmeellisimpiä rojuja!
Mulle kelpais kyllä aamupala tuossa miljöössä muuten, mutta en saletisti kestäisi sitä jos muut nauttisivat jälkiruokakärrystä ja minä en! Jälkiruoka on mun suosikkiosuus brunssista!
Emma
21.1.2019 at 10:54Joo, mä oon kans viimeks käynyt muistaakseni 2011 tai 2012 enkä muista että silloin olisin kuullut (tai sitten ne ei silloin syystä tai toisesta kiinnostaneet). Sittemmin ihan kaikki on niistä puhuneet ja kirjoittaneet, mutta silti ei ihan hahmottanut että mistä on kyse ennenkuin pääsi itse käymään 🙂
Kohteena maailma / Rami
16.1.2019 at 00:54Sillä tavalla mielenkiintoinen postaus, että varsin tuttuja paikkoja kyseessä, vaikka kaupungissa en ole vielä ollut. Raunibaarit ja Cafe New York on kyllä bongattu jo valmiiksi, kun Budapestiin jonain päivänä jalallani astun.
Emma
21.1.2019 at 10:55Hienoa, eikun Budapestiin siis – eikös sinne vielä toistaiseksi pääse suoraan Tampereeltakin Ryanairilla?
VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa
19.1.2019 at 20:01Budapest oli kyllä niin mieletön kaupunki! Haluaisin käydä siellä joskus uudestaan, sillä en muista kunnolla kaupungista muuta kuin kylpylät ja sen keskellä jokea olevan saaren, jossa oli joku uimala myös. Itse keskusta on jotenkin huonosti muistissa ja näyttää kyllä todella kivalle tässäkin postauksessa. Nuo rauniobaarit olisi ollut kiva kokemus itselle myös.
Emma
21.1.2019 at 11:04Mä oon vaan kurkkinut johonkin kylpylään sisään, mutta kokematta on vielä se varsinainen lilluminen. Ensi kerralla siis!
Travelloverin Annika
19.1.2019 at 23:01Tuttuja paikkoja. Ihania. Budapest on ihana. Szimpla kert oli kyllä melkoinen kokemus. Sanana rauniobaari kuulosti oudolta. En ollenkaan tiennyt, millaiseen teemapuistoon oikein osuin. Olin itse myös päivällä. Join lasin viiniä ammeenpuolikkaassa. 🙂
Emma
22.1.2019 at 10:42Joo, itsekin mietin että mistähän ihme räkälistä on kyse – ja tosiaan vaikka niistä olin monesta blogista ja matkakertomuksesta lukenutkin, niin vasta kun itse pääsi käymään niin ymmärsi mikä tää rauniobaarijuttu oikein on 🙂
Rosa
19.1.2019 at 23:03Olen ilmeisesti totaalisen pihalla, koska en ollut koskaan ennen kuullut rauniobaareista. Sellaista jäin miettimään, että oliko tuolla baarissa kylmä kun se kovin avonaiselta näyttää ja jossain kuvassa henkilö on takki päällä.
Emma
22.1.2019 at 10:45Jee, onnistuin olemaan ensimmäinen blogi jossa törmäsit rauniobaareihin! 😀 Hyvin bongattu noi takit! Ei siellä kylmä ollut, mutta ei talvella nyt kuumakaan. Etenkin päivällä kun ihmisiä on vähemmän, niin saattoi hyvin jäädä takki päällä istumaan yhdelle juomalle.
Sonja | FIFTYFIFTY
20.1.2019 at 11:27Onpa pramea kahvila! Mahtavan erilainen verrattuna rauniobaareihin. Mekin käytiin Szimpla Kertissä alkuillasta, jolloin ei ollut vielä kunnon bilemeininki käynniss. Luulen, että tykkäsin siitä enemmän näin. Me kyllä yritettiin olla hip ja cool ja mennä johonkin toiseen rauniobaariin, mutta se toinen mitä öögailin oli kiinni. Mutta niin kuin sanoit, vaikka se on kuuluisin, se on oikeasti mielenkiintoinen paikka! Karavania en meinannut tunnistaa, kun se oli tuolla tavalla katettu.
Emma
22.1.2019 at 10:46Joo, mäkin kävin päivällä ja sitten toisena päivänä alkuillasta. Kuulemma sitten mitä pidemmälle iltaa mennään, niin tungos voi olla aikamoinen – mutta niin on varmaan fiiliskin jos tuonne bilettämään haluaisi lähteä!
Virpi/Hätälasku matkablogi
20.1.2019 at 15:48Budabest on minulle vielä tuntematon ja valloittamaton kohde, mutta sen verran monesti on sinne lennot olleet tarkkailussa, että uskon sen päätyvän listalle ennemmin tai myöhemmin. 🙂 Aika hulppean näköistä tuolla New York Cafessa, kyllähän tuolla kelpaisi kahvitella. 🙂
Emma
22.1.2019 at 10:47Suosittelen kyllä lämpimästi käymään niin rauniobaareissa kuin New York Cafessakin!
Eve, Jetlaggies
20.1.2019 at 21:56Mä kyllä yhdyn siihen, että kaikesta moninaisuudestaan huolimatta Budapest ei oikein sytyttänyt kaupunkikohteena meitäkään. Vaikka kaikenlaista nähtävää ja koettavaa oli, niin kokonaisuus jäi vähän keskinkertaiseksi – ja ehkä vähän turisminmarinoimaksi. Jäin kaipaamaan boheemimpaa ja persoonallisempaa hehkua. Vierailimme itse Budapestissä keskellä talvea silloin, kun olin viimeisimmilläni raskaana, joten se varmaan vei vähän laski osakkeita myös kohteelta, mutten nyt jokatapauksessa heti sinne välttämättä hingu seuraavalle kesämatkalle:D Kivasti kuitenkin olit koostanut tän jutun ja oli mukava seurata toisen näkemyksiä tutuista paikoista.
Emma
23.1.2019 at 10:43Mulle se on enemmänkin vaan joku fiilisjuttu, jota on vaikea selittää. Kun olen Budapestissa, niin nautin kyllä olostani, mutta jälkeenpäin ei ole sellaista fiilistä että sinne pitäisi päästä pian uudestaan. Ehkä se on vaan sitä, että maailmassa on niin monta muuta paikkaa, jotka herättävät jotenkin vielä innostuneemman fiiliksen.