Ovelat pirulaiset mihin ovat bussipysäkin laittaneetkaan! Katsokaa nyt tätä näkymää päättäriltä St Ivesin kaupunkiin! Sehän on automaattisesti rakkautta ensi silmäyksellä kaikille jotka tähän rantakaupunkiin bussilla saapuvat:
St Ives onkin Cornwallin suosituimpia lomakaupunkeja kesäkuukausina ja kuuluisa erityisesti lukuisista taidegallerioistaan. Meidän keväinen retkemme St Ivesiin sisälsi siis tietenkin niitä gallerioita, mutta myös vähän patikointia, paljon siideriä, useita kummituksia, porkkanakakkua – ja kaiken kruunasi jalalleni pissannut koira.
”You’re lucky, he doesn’t pee on just anybody!”
Muutoinhan tästä koirapolitiikasta on sanottava sen verran, että jos minun pitäisi valita missä eläisin koirana, niin valitsisin Cornwallin. Koirat kulkevat täällä omistajiensa mukana ravintoloihin, kahviloihin, hotelleihin, pubeihin, busseihin ja siis ihan mihin vaan, ja ovat tervetulleita käytännössä kaikille rannoille (vain muutamilla rannoilla koirien telmimistä on rajoitettu ja silloinkin vain tiettyinä kellonaikoina). Katsokaa nyt tätäkin onnea kun saa aalloissa kirmata palloa hakemassa:
Paitsi telmivien koirien, niin myös aaltojen ja vuoroveden katselussa on jotain kumman maagista. Ja kas kummaa, meidänkin päivästä suurin osa kului juuri siihen: seisoskeluun aallonmurtajalla avomerelle katsellen, valtavien villien pärskeiden ihailuun ja iltaa kohti merelle vetäytyvän vuoroveden hämmästelyyn.
St Ivesin taidegalleriat
Ehdimme me vuoroveden katselulta muutamassa galleriassakin toki pistäytyä. Niitä sekä pieniä taiteilijoiden putiikkeja ja verstaita oli tosiaankin ihan joka kulman takana ja niihin oli mukava poiketa – etenkin aina tihkusateen yllättäessä. Ja se muuten yllätti tällä reissulla aika usein.
Hauskaa oli, että taidetta löytyi myös pubeista seiniltä! Yhtään en kyllä ihmettele, miten nämä karunkauniit rannikkoseudut inspiroivat niin monia taiteilijoita, niin uskomattoman upeissa väreissä, muodoissa, äänissä ja tuoksuissa luonto täällä näyttäytyy.
St Ivesin kummitukset
Auringon laskiessa meitä odotti vielä kauhujen kierros, kummituskävely! Paikallinen historioitsija ja tarinankertoja Shanty Baba johti pelokasta joukkoamme värikkäitä tarinoita kertoillen St Ivesin satamaan, puistoihin, sitten ylös vanhaa hautajaissaattueiden reittiä hautausmaalle ja taas alas merenrantaan.
Matkalla kuulimme tarinoita salakuljettajista ja merirosvoista ja siitä minkälainen kosto odotti kyläläistä, joka kavalsi salakuljettajan tullimiehille. Kävimme myös paikalla, jossa kerrotaan sijainneen St Ivesissakin satoja ihmisiä 1300-luvulla surmanneen ruttoepidemian aikainen joukkohauta. Monet kokevat kuulemma tällä paikalla outoja oireita…
Jyrkkää rinnettä ylös hautausmaalle kävelimme hiljaisuuden vallitessa öljylampun valossa.
Ja sysipimeällä kirkkomaalla kuulimme sitten paikallisen tarinan naisesta joka lähti sinne keskiyöllä todistamaan kummitusjuttua vääräksi. Arvatkaa vaan kävikö siinä sitten hyvin…
