5 x karvainen kohtaaminen Sardiniassa

Olin juuri laskeutunut Sardiniaan ja odotin Olbian kaupungissa bussia määränpäähäni Santa Teresa Galluraan. Etsin lähimmän kahvilan, tilasin kahvin ja istuin katselemaan ihmisiä. Paitsi ihmisiä, niin kahvilan ohi käveli myös jos jonkin kokoisia ja näköisiä koiria ihan jatkuvana virtana – sardinialaiset tuntuivat todellakin olevan kovin eläinrakasta porukkaa! Myös kahvilaan sisälle tuli hetken päästä ehkä pienin ja pehmoisin koiranpentu, jonka olen koskaan nähnyt, ja pian se tepastelikin pikkutassuillaan minunkin luokseni silitettäväksi! Ai ihanuutta!

Caffè macchiato ja yksi pieni koiranpentu rapsuteltavaksi, prego! 

Kotiin palattuani huomasin, että muistikortilleni oli tallentunut reissulta kuvia ja kohtaamisia monen muunkin uuden karvaisen kaverin kanssa. Tässä heistä viisi.

1. Luna-koira Castelsardossa

Luna-koira löysi minut vaeltelemasta Castelsardon kujilta ja tuli vaatimaan rapsutuksia. Lopulta Lunan omistaja joutui jahtaamaan ja huhuilemaan koiraa takaisin kotiin useampaan otteeseen, kun Luna olisi mieluummin lähtenyt näyttämään paikkoja minulle. Luna oli myös aika hyvä poseeraamaan:

2. Kissa keskellä katua

Saatuani lopulta karistettua Lunan kannoiltani, kohtasin Castelsardon kujilla seuraavan karvaisen esteen.

Tästä ystävästäni olikin vielä hankalampi päästä eroon kuin Lunasta. Hellyydenkipeä kisu kiehnäsi jaloissani niin antaumuksella, että liikkuminen kompastumatta olisi ollut ihan mahdotonta. Kun sitten loputtomalta tuntuneen silityksen jälkeen pääsin etenemään, kissa seurasi minua vielä ainakin vartin verran läpi sokkeloisten pikkukujien. Jouduin jo lähettämään miehelleni kotiin viestin, että näyttää siltä että meille tulee Sardinian tuliaisena kissa.

3. Kellivä Korsikan kissa

Seuraavana päivänä retkelläni Ranskan puolelle Korsikaan kohtasi minua jälleen kellivän kissan kirous. Korsikalaisen kissan kellimistemppu näytti tosin siltä, että sitä oli ehkä koitettu jo muihinkin turisteihin tällä näköalapaikalla, mutta minä helposti huijattavana eläinystävänä tietenkin taas lankesin siihen.

4. Hugo halusi pelastaa kaikki uimarit

Hugo-noutaja omistajineen oli tullut omalla veneellään uimaan Cala Granaran rannalle La Maddalenan saaristoon. Koira nautti hurjasti uimisesta ja keppien noutamisesta vedestä, mutta pian kävi ilmi, että hänellä oli myös sangen vahva pelastamisvietti. Jommankumman Hugon omistajan piti pitää uikuttavaa koiraa erikseen rannalla kiinni aina kun joku meni uimaan, sillä jos silmä vältti ehti Hugo sankarillisesti hypätä mereen ja uida varmoin tassunvedoin auttamaan hukkuvaa.

5. Naapurivahti Santa Teresa Gallurassa

Tällä kissalla oli täydelliset puitteet kerrostalokyttäykseen. Kuljin sen ikkunan ohi useamman kerran viikon aikana ja joka kerta se haukkana seurasi kuka meni mihinkin suuntaan, kuunteli tarkkaavaisesti mitä puhuttiin ja näytti pitävän kirjaa siitä mitä naapurustossa tapahtuu.