Tänä syksynä pintxoviikkoa vietettiin taas parin viikon välein ensin Porissa ja sitten Tampereella. Porissa pintxoperinne on lyhyempi kuin Tampereella, mutta sielläkin oli tänä syksynä mukana kiitettävät 23 ravintolaa. Korona lienee pelottanut osan potentiaalisista ravintoloista molemmissa kaupungeissa pois, mutta Tampereella kilpailuun osallistui onneksi 50 rohkeaa ravintolaa. Vaikkei uutta osallistujaennätystä tehtykään, oli taso kova ja kierrettävää riitti sekä Porissa että Tampereella enemmän kuin maha jaksoi vetää!
Tampereella tykkäsin eniten Winebridgen katkarapupintxosta ja Marangan lohi-mustekalakeksistä. Maistelemistani pintxoista kärkikolmikkoon nousi kirkkaasti myös Kumman päärynä-homejuustopintxo ja taivaalliset Baileys-mansikat.
Winebridgen kisapintxon täydellinen makuyhdistelmä: friteerattu jättikatkarapu, sopivasti tulista mangosalsaa ja korianteria.
Marangan kisapintxossa on lohta ja mustekalaa paellakeksillä sekä hernekreemiä ja paahdettua paprikaa. Takana on herkkutattiarancini-pintxo.
Kumma Junk Barin kisapintxo sisältää Maalahden limppua, päärynähyytelöä, aurajuustomoussea, saksanpähkinää, suklaata ja granaattiomenaa. Extrapintxona tuoreet mansikat ja Baileys-vaahto.
Siilinkarin pärämätspintxo oli monen nostalgiannälkäisen tamperelaisen mieleen. Dim sum -henkinen toteutus oli loistava, mutta vähän tasapaksu maku kalpeni vuosikymmenten kultaamille muistoille alkuperäisestä pärämätsistä.
Tapas Bar Ineziin voi näissä kisoissa aina luottaa. Tällä kertaa maistoimme kisapintxon sijaan katkarapuskagenin ja kantarellimoussepintxon, joiden seuraksi hörpättiin pintxokokoiset kaadot alkoholitonta olutta ja espanjalaista omenasiideriä.
Salsalladan kisapintxossa maistui reilusti gini. Annos sisälsi ginillä marinoitua riimihärkää, jugurttia, kurkkua, karpaloa ja rosmariinia. Vegepintxo oli mahtavan makuinen yhdistelmä vegaanifetaa ja marinoitua punasipulia, ja makeassa pintxossa maistui pähkinä ja vaahtera.
Koski Bar tarjoili versionsa kalakeitosta pintxomuodossa. Ajatus ja promokuva oli houkutteleva, mutta toteutus vähän sakkasi (tarjoiluastiasta sai onkia kellahtaneita ja valahtaneita kalan ja perunan paloja) ja makukin jäi siihen kalakeittotasolle tuomatta mitään extraa.
Suomalaisen Klubin paahdettu kanapintxo oli ruokaisa, mutta näiden ruskeansävyisten tai muiden kovin tylsänväristen pintxojen osalta kyllä miettisin vielä tarkemmin esillepanoa ja esteettisyyttä.
Porissa maisteltujen pintxojen taso oli tasaisempi eikä tämän syksyn kierrokselta noussut montaa annosta yli muiden. Ylivoimainen voittaja minun suussani oli Raatihuoneen Kellarin siikapintxo, jonka kruunasi talon raparperisangria.
Sitrusmarinoitua siikaa ja minttujugurttia. Raparperisangriaa sai myös alkoholittomana, josta lisäpisteitä!
Ravintola Klubi tarjosi graavilohta ja haukimoussea saaristolaisleivällä
Myös Borg kisasi lohipintxolla eli tarjolla oli lohisashimia saaristolaisleivällä, seesamimajoneesia, pikkelöityä porkkanaa ja rapeaa kuusenkerkkää. Borg voitti tänä syksynä Porin pintxokilpailun sekä tuomari- että yleisöäänin.
Caffe Locale kisasi hyvällä, mutta vähän yllätyksettömällä pinaatti-parmesancrostinilla.
Positiivinen uusi tuttavuus oli Bucco, jossa oli kisapintxon lisäksi tarjolla useita muitakin huippulaatuisia pintxoja (laatu näkyi tosin myös hinnassa ja muiden kuin kisapintxon hinnat olivat 3-5 euroa). Tässä hirvislideri ja vitello tonnato.
Pintxoviikoilla tulee aina tutustuttua myös uusiin ravintoloihin, joihin ei ole vielä muuten ehtinyt tai edes huomannut haluta. Porissa esimerkiksi tuo Raatihuoneen Kellari on nyt hurmannut minut pintxoillaan jo kolme kertaa peräkkäin ja vakuuttanut siitä, että sinne täytyy kyllä päästä koittamaan illallistakin. Tampereeltakin löytyi tällä kierroksella monta paikkaa, joihin on jo pitkään pitänyt mennä syömään, mutta viimeistään nyt varmistuin siitä, että muun muassa Winebridgeä, Marangaa ja Salsalladaa täytyy päästä koittamaan enemmänkin kuin vain parin pintxon verran! Pintxoviikko toimii siis myös mitä parhaana markkinointikeinona vanhoille ja uusille ravintoloille, joten ei kun ensi vuonna kaikki Tampereen ja Porin ravintolat mukaan pintxoilemaan!
Kiva kun arvostelet ammattilaisen elkein, mutta et edes poikennut viime vuoden ylivoimaisen yleisöäänestyksen voittaja ravintolassa.
Tänäkin vuonna meillä oli n. 100 erilaista Pintxoa tarjolla.
Toivottavasti seuraavalla kirjoitus kerralla on aikaa paneutua asiaan paremmin.
PS. osa kehumistasi pintxoista on tukun valmis tavaraa.
Kun ihan omalla ajalla, omalla rahalla ja omaksi iloksi kiertää, niin ei ikävä kyllä pysty joka pintxoa joka vuosi testaamaan. Joskus vielä sekin toivottavasti onnistuu!
Näyttääpä kuvien perusteella herkullisilta! Tuota Porin Raatihuoneen Kellaria voin kyllä lämpimästi suositella. Ei ole ihan halpa paikka, mutta tunnelmallinen ja ruoka on yleensä erinomaista.
Toni Leskinen
6.9.2020 at 10:07Kiva kun arvostelet ammattilaisen elkein, mutta et edes poikennut viime vuoden ylivoimaisen yleisöäänestyksen voittaja ravintolassa.
Tänäkin vuonna meillä oli n. 100 erilaista Pintxoa tarjolla.
Toivottavasti seuraavalla kirjoitus kerralla on aikaa paneutua asiaan paremmin.
PS. osa kehumistasi pintxoista on tukun valmis tavaraa.
Emma
12.9.2020 at 13:15Kun ihan omalla ajalla, omalla rahalla ja omaksi iloksi kiertää, niin ei ikävä kyllä pysty joka pintxoa joka vuosi testaamaan. Joskus vielä sekin toivottavasti onnistuu!
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
6.9.2020 at 20:43Näyttääpä kuvien perusteella herkullisilta! Tuota Porin Raatihuoneen Kellaria voin kyllä lämpimästi suositella. Ei ole ihan halpa paikka, mutta tunnelmallinen ja ruoka on yleensä erinomaista.
Emma
12.9.2020 at 13:16Hyvä kuulla, että suosittelet! Kunhan tulee taas seuraavan kerran jäätyä yöksi Poriin, niin täytyy käydä tuolla illallisella!