Paimion parantola on kerrassaan upea paikka ja hieno kesäretkikohde! Ihan ykköskohde tämä on eritoten Alvar Aalto -faneille, sillä Paimion parantola on rakennus, josta Aallon uransa voi oikeastaan sanoa alkaneen. Mutta itse en ole koskaan mitenkään erityisesti edes ollut ihastunut Alvar Aallon tyyliin – en ole ehkä löytänyt siitä tarpeeksi kiinnnostavia yksityiskohtia, ja ne ovat kuitenkin se, mihin itse kiinnitän huomiota. Liian pelkistetty tyyli on mielestäni tylsä.
Paimion parantolasta mielenkiintoisia yksityiskohtia löytyy kuitenkin juuri sopivasti, ja arkkitehtuurin yksityiskohdat on vielä yhdistetty hienosti väreihin, valoon ja ympäröivään luontoon. Jos ei näissä puitteissa parantunut niin ei sitten missään!
Paimion parantola on siis entinen keuhkotautiparantola, ja tänne on tultu nimenomaan parantumaan. Oppaan puheista sai sen käsityksen, että potilaat ovat oikeasti viihtyneet täällä ja heidän hyvinvointiinsa on todella panostettu. Tuberkuloosi oli aikoinaan erityisesti nuorten ja työikäisten tauti, joten siinäkin mielessä tämä ei ollut mikään vanhainkoti tai vaivaistalo, vaan paikka, jossa asukkaat myös pitivät mahdollisuuksien mukaan hauskaa, pelasivat pelejä, elivät nuoruuttaan, seurustelivat ja rakastuivatkin. Tarjolla oli elokuvanäytöksiä, konsertteja ja näytelmäkerhoja, ja potilaat toimittivat myös omaa lehteä ja radiota.
Paimion parantola sijaitsee suojaisalla paikalla mäntymetsän keskellä. Ja ihan tarkoituksella juuri mäntymetsän, männyn tuoksu nimittäin auttaa hengittämistä. Ja niistä yksityiskohdista puheen ollen: huomaa, miten valopylväiden väri toistaa mäntyjen runkojen väriä (ja sama männyn väri toistuu myös rakennusten metallikaiteissa).
Se kaikkein kuvatuin osa parantolasta on heti sisääntuloaulassa: vähän kuin Aalto-maljakon muotoinen neuvonta (se ei tosin ole ihan alkuperäinen) ja aulasta ensimmäiseen kerrokseen johtavat keltaiset portaat. Sama keltainen väri toistuu kaikissa päärakennuksen portaikoissa ja lattioissa; toinen pääväri on ns. Paimion sininen, joka on erityisesti ovien väri läpi koko parantolan.
Yksityiskohtia löytyy tietysti huonekaluistakin. Alla oleva Paimio-tuoli suunniteltiin tarjoamaan istujalle mahdollisimman hyvä asento hengittämiselle. Erityisen hyvän, keuhkoja avaavan asennon saa pujottamalla kädet taakse selkänojan aukkoon.
Alvar ja Aino Aalto käyttivät Paimion parantolassa paljon aikaa myös varsinaisten potilashuoneiden suunnitteluun. He tutkivat ja kokeilivat erilaisia tapoja käyttää arkkitehtuuria, värejä, muotoja, luonnon- ja keinovaloa sekä ilman liikkumista edistämään potilaiden paranemista.
Huoneiden lamput ovat esimerkiksi aivan tietyssä kohdassa ja kulmassa (jolloin valo heijastuu huoneeseen katon kautta eikä suoraan), samoin huoneen lavuaari. Kaiken kaikkiaan potilashuoneet suunniteltiin vastaamaan ’horisontaalisen ihmisen’ eli vuodepotilaan tarpeisiin. Niinpä myös paljon sängyssä aikaa viettävien potilaiden huoneiden katto oli maalattu tummemmaksi kuin seinät, jotta se loisi potilaalle rauhoittavamman tunnelman.
Mäntymetsän otsonipitoinen ilma oli täällä siis tärkeä paranemisen edesauttaja. Ympäröivä metsäluonto oli Paimion parantolan kokonaisvaltaisessa suunnittelussa muutenkin tärkeä visuaalinen ja stimuloiva elementti. Potilaille oli tarjolla vaihtelevia luontonäkymiä ikkunoista – sekä kattoterassilta, joka on parantolan värikkään aulan lisäksi se toinen erityisen hieno ja kuvattu paikka.
Keuhkotautipotilaat tuotiin aikoinaan tänne ylös ja ulos terassille hengittelemään raitista ilmaan useiksi tunneiksi kerrallaan kesät talvet. Museon näyttelystä löytyi vanha kuva terassista, johon oli hauska verrata nykypäivää, ja miettiä millaista arki on täällä melkein 100 vuotta sitten ollut.
Tänä päivänä terassilla näyttää siis tältä. Harmi, että terassille ei voinut jäädä viettämään aikaa opastuksen ulkopuolella. Kauniina ja lämpimänä päivänä ei olisi yhtään harmittanut jäädä tänne pidemmäksikin aikaa hengittelemään parantavaa mäntyjen tuoksua.
VIERAILE PAIMION PARANTOLASSA:
- Parantolan tiloihin pääsee tutustumaan vain opastetulla kierroksella, joka kannattaa varata etukäteen.
- Ilman opastusta voi vierailla ravintolassa ja päärakennuksen ympäri kulkevalla Arkkitehtuuripolulla.
- Paimion parantolassa voi myös yöpyä design-huoneissa tai -huoneistoissa.
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
29.7.2022 at 20:19Olen kahdeksan vuotta asunut Turussa, mutta tämä oli aivan tuntematon kohde itselleni. Turussa tulee kuitenkin edelleen silloin tällöin käytyä, niin täytyypä pitää paikka mielessä. Kuulostaa kiinnostavalta kohteelta.
emma
19.8.2022 at 20:57Joo, harmi vaan että tää menee talveksi kiinni, mutta ehkä ensi kesänä viimeistään 🙂
Seija
22.8.2022 at 14:12Kiitos tästä vinkistä! Enpä tiennytkään, että Paimion parantola on nykyään tällaisessa käytössä. Tuolla pitää ehdottomasti käydä tutustumassa, viimeistään ensi kesänä. Hienot puitteet tuolla kyllä on!
emma
19.9.2022 at 22:11Laita ehdottomasti ensi kesän listalle 🙂