Istrian niemimaalla sijatsevat vierekkäin Kroatian pohjoisrannikko, viipale Sloveniaa ja pieni kaistale Italiaa. Maasta toiseen ajaa parhaimmillaan puolessa tunnissa eikä jonojakaan synny kuin satunnaisesti Kroatian rajalle, jossa matkustajilta tarkastetaan passit koska se ei kuulu Schengen-alueeseen.
Lähdin alunperin tälle kesälomareissulle tavatakseni Italian Triestessä asuvaa ystävääni. Triesten kaupungissa ei ole lentokenttää, mutta se sijaitsee kätevästi vain parin tunnin päässä niin Italian Venetsian, Kroatian Rijekan kuin Slovenian Ljubljanankin lentokentistä. Kaikkein sopivimpien lentoaikataulujen vuoksi näistä kolmesta määränpääkseni valikoitui lennot Rijekaan. Ja siitähän se idea kolmen maan kierrokseen sitten lähti!
Ensimmäinen kohde: Rovinj, Kroatia
Vietimme loman ensimmäisen viikonlopun Kroatian maaseudulla lähellä Rovinjin kaunista pikkukaupunkia. Olen yleensä matkojen suhteen varsinainen suunnittelufriikki (kirjoitin aiheesta aiemmin täällä), joten oli aika outo fiilis jättää kaikki viikonlopun järjestelyt paikallisen ystäväni tehtäväksi. Hän halusi ehdottomasti varata meille huoneet hänelle tutusta pienestä B&B-paikasta ja lähdinkin matkaan tietämättä edes tarkasti mihin olin menossa.
Viikonloppu oli mitä rentouttavin. Kysyin ensimmäisenä iltana mennessämme nukkumaan, että moneltako herätään aamiaiselle. Sain vastaukseksi, että ei täällä ole mitään tiettyä aamiaisaikaa – heräät sitten kun heräät ja pyydät talon emännältä aamiaista. Ja näin tehtiin. Aamiainen katettiin maatilan puutarhaan, jossa kanat, puput ja pienet kissanpennut juoksentelivat jaloissa. Päivät vietimme läheisellä rannalla ja illaksi palasimme syömään maatilan suosittuun ravintolaan, jonka grillissä paistuivat niin suurimmat koskaan näkemäni pihvit kuin tuoreet mustekalatkin. Jossain vaiheessa viikonloppua ymmärsin, että kellonajoilla ei ole mitään merkitystä. Todennäköisesti on joko päiväunien, ruokailun tai gelaton aika ja se tieto riittää.
Ja oli meillä aihetta juhlaankin! Tuona kyseisenä viikonloppuna pelattiin jalkapallon MM-finaali Krotia-Ranska ja me tietysti valmistauduimme kultajuhliin. No, Kroatia ikävä kyllä hävisi, mutta oli mahtavaa nähdä miten paljon hopeasijakin maalle merkitsi. Lisäksi juhlimme kaksia syntymäpäiviä: ystäväni mies Marco juhli 41-vuotispäiviään ja seurueeseemme kuulunut Malto-koira 11-vuotisjuhliaan.
Itse Rovinjin pikkukaupunki oli minulle uusi tuttavuus ja iloinen yllätys. Venetsialaisine satamineen se muistutti paljon kreetalaisia pikkukaupunkeja ja se oli myös selkeästi italialaisempi kuin monelle tutut Kroatian eteläisemmät rannikkokaupungit.
Ylös kukkulalle nousevat kujat olivat toinen toistaan värikkäämpiä ja kuvauksellisempia. Kissat nukkuivat kivimuureilla päiväunia, pyykit kuivuivat ikkunoissa ja kaikkialla tuoksui laventeli. Rovinj on taiteilijoiden suosima ja taidegallerioiden täyttämä kaupunki, ja onpa sitä kutsuttu jopa koko Kroatian tyylikkäimmäksikin kaupungiksi.
Toinen kohde: Koper, Slovenia
Kroatian viikonlopun jälkeen ajoimme Slovenian läpi Italiaan. Autolla ajaessa maisemissa ei juuri muutosta huomaa vaikka valtiot muuttuvatkin, eikä tie tietenkään vie minkään kivojen pikkukylien läpi. Niinpä pitikin tehdä Italian puolelta vielä erikseen päiväretki Slovenian lähimpään rannikkokaupunkiin Koperiin. Matka Triestestä Koperiin taittui bussilla puolessa tunnissa ja maksoi muutaman euron.
Koper on kätevä päiväretkikohde niin Kroatiasta kuin Italiastakin, mutta kauneudessaan se ei kyllä vedä Rovinjille vertoja. Jos Slovenian rannikkokaupungeista saa valita, niin oma ykkössuosikkini on pienempi ja tunnelmallisempi Piran, jossa olen käynyt aiemmalla Slovenian matkallani.
Kolmas kohde: Trieste, Italia
Triestessä pääsin tutustumaan kaupungin ja nähtävyyksien lisäksi aitoon italialaiseen arkielämään. Teimme yhdessä kotona pizzaa ja kutsuimme ystäviä syömään. Ruuan ja juoman äärellä kävimme mielenkiintoisia keskusteluja muun muassa italialaisesta ruokakulttuurista ja tavoista. Kotiruokailun lisäksi ystäväni vei minut tietysti myös niihin parhaisiin, vain paikallisten tuntemiin lounaspaikkoihin ja gelaterioihin.
Kauneinta Triestessä on ehdottomasti Canal Grande, nimestään huolimatta melko pieni kanaalinpätkä, ja sitä ympäröivät historialliset rakennukset. Erityisesti iltaa kohti kanaalin varren kahvilat ja ravintolat täyttyvät puheensorinasta ja aperitiivia nauttivista kaupunkilaisista.
Istrian niemimaa on täynnä upeita pikkukaupunkeja ja hienoja nähtävyyksiä. Suomalaisia matkailijoita täällä näkee vielä yllättävän vähän – isoimmat massat jäävät Kroatian rivieralle ja saarille sekä Italian puolella Venetsiaan. Istrian niemimaalla kiertää helposti jo viikossa monta erilaista kohdetta, ja liikkuminen onnistuu hyvin myös bussilla ja junalla.
Jenni / H niin kuin Hausfrau
11.8.2018 at 23:09Mekin koluttiin viime kesänä samoja seutuja, mutta Triestessä ei ehditty pysähtyä 🙂 Kivoja pieniä kaupunkeja, joissa on mukava viettää päivä muun loman ohessa 🙂
Emma
17.8.2018 at 20:48Tuolta alueelta löytyy noita ihania pikkukaupunkeja ja -kyliä kyllä paljon – autolla olisi joskus kiva kierrellä pidempäänkin!
Piyya
12.8.2018 at 10:25Kyllä, kyllä,kyllä, tämä houkuttelee myös minua.
Minne mennään seuraavaksi ??
Emma
17.8.2018 at 20:51Ihanaa, olet kyllä ihan paras reissukumppani kun kaikki kelpaa! 😀 <3 Nyt olis seuraavaksi kirjoitusvuorossa jutut reissuilta Skotlantiin ja Georgiaan. Sitten onkin pitkästä aikaa sellainen tilanne, että seuraavaa reissua ei ole varattuna, mutta eiköhän siihenkin lähipäivinä jo joku ratkaisu keksitä 😀
sari/matkalla lähelle tai kauas
12.8.2018 at 19:21On ollut varmaan kiva reissu. Rijeka ja Trieste näyttivät mielenkiintoisilta. Itse haaveilen keski-Euroopan matkaa; Liechtenstein, Sveitsi, Italian dolomiitit, Ljubana Slovenia ja Itävallan kautta takaisin Saksaan, josta lennot kotiin.
Emma
17.8.2018 at 20:54Tuossa on kyllä mahtava suunnitelma, toivottavasti pääset toteuttamaan sen pian!
Anni
19.8.2018 at 16:31Hienon näköistä, kiva kierros 🙂
Emma
20.8.2018 at 09:33Kiitos Anni! 🙂