Itä-Suomen kierros: Lappeenranta-Imatra-Punkaharju-Savonlinna-Juva-Puumala-Mikkeli

Niin monta kertaa Länsirannikon saaristomaisemat ja majakat ovat vieneet voiton kaikista muista mahdollisista kohteista lomasuunnitelmia tehdessä. Tänä kesänä, kun ulkomaanmatkatkin rajoittuivat viikonloppuun Virossa, ehdin kuitenkin toteuttaa molemmat!

Alkukesästä tyydytin rannikkomaisemien tarpeeni matkustamalla muun muassa Hailuotoon, Raaheen, Kaskisiin, Reposaareen, Hankoon, Gustavsvärnin majakalle, Turkuun, Naantaliin ja Ahvenanmaalle, ja loppukesästä oli vielä aikaa viikon roadtripille Itä-Suomessakin! Aivan mahtavaa!

Itä-Suomen roadtripin reittimme kulki Tampereelta Lappeenrantaan, Imatralle, Parikkalaan, Punkaharjulle, Savonlinnaan, Juvalle, Puumalaan ja Mikkelin kautta takaisin kotiin. Kokosin tähän juttuun vinkkejä ja käyntikohteita reitin varrelta – sellaisiakin, joita emme lopulta itse ehtineet tai päässeet (lähinnä sateen vuoksi) toteuttamaan.

Ensimmäinen pysähdys: Vääksy

Ennen kuin pääsimme Tampereelta ensimmäiselle Itä-Suomen etapillemme Lappeenrantaan, pidimme muutaman tauon. Taukopaikoistamme ihastuin erityisesti Vääksyyn, ja me itse asiassa palasimme sinne reissun viimeiseksi yöksi, kun Mikkeliin, jossa meillä oli alunperin varattuna majoitus, luvattiin koko vuorokaudeksi pelkkää sadetta. Ja Vääksyssä paistoi aurinko!

Vääksyn kanavan tienoilta löytyy niin kahviloita, ravintoloita, kesäterasseja kuin myös kivoja putiikkeja ja taidetta. Kanavan Helmestä ihan kanavan sulun kupeesta saa myös paikallista jäätelöä ja kivenheiton päästä kanavasta paikallisen panimon juomia. Kanavan vartta kannattaa kävellä sululta etelään vanhalle myllylle ja Norrlinin kauniiseen metsäiseen puistoon.

Ranskalainen kyläkauppa taas pääsi pakollisten käyntikohteiden joukkoon sen jälkeen, kun luin ennen reissua uutisen, jossa kyläkaupan yrittäjä puuttui kesätyöntekijöidensä epäasialliseen kohteluun ja ihmetteli huonosti käyttäytyviä asiakkaita. Ihan oikein! Tällaisia yrittäjiä haluan ehdottomasti tukea!

Muuta nähtävää Vääksyssä:
Lauran Kauppa
Vääksyn Apteekinmajoitus
Vääksyn Mylly ja Myllypuoti
Kanavan Kunkku
Wine & Cafe Jokiranta
Kanavan Panimo
Urajärven kartano

Lappeenranta

Lappeenrannassa näkyi harmillisesti koronakevään vaikutus ja esimerkiksi Wolkoffin talomuseo, jossa olisin kovasti halunnut käydä, oli suljettu. Myös monena aiempana vuonna hehkutettu suuri hiekkalinna oli tänä vuonna mielestäni vähän pettymys. Iloisena yllätyksenä taas kohtasimme muun muassa Rakuunaratsukot, perinneasuihin sonnustautuneet ratsastajat, jotka kiertelevät Lappeenrannan sataman ja linnoituksen alueella heinäkuussa. Lappeenrannassa historia ja sotahistoria on vahvasti läsnä. Meidän hotellimmekin, Hotelli Rakuuna, sijaitsi historiallisella punatiilisten kasarmien alueella ja sen huoneet oli nimetty Mannerheim-ristin ritarien mukaan. Voi mikä iloinen ja ylpeä yllätys, kun myös isosetäni, Mannerheim-ristin ritari Aulis Lehtikankaan, mukaan nimetty huone löytyi meidän naapurista.

Muuta nähtävää Lappeenrannassa:
Pulsan Asema
Luonto- ja tiedekeskus Saimaarium
Linnoituksen alue kahviloineen, puoteineen ja museoineen
Saimaan kanava ja kanavamuseo Mälkiän sululla
Risteilyt Saimaan kanavalle (ja koronan jälkeen taas myös Viipuriin ja Pietariin)

Imatra

Imatrallakin jouduimme koronan takia kohtaamaan pettymyksen: kaikki kesän koskinäytökset oli peruttu. Imatran kosken koon ymmärtää vasta kun sen näkee ja minäkin harmistuin tästä paikan päällä vielä enemmän kuin etukäteen, kun tajusin kuinka upean näköinen kuohuva koski olisi ollutkaan. Mutta on Imatralla onneksi muutakin nähtävää, kuten hienoja museoita, kivoja kahviloita ja taidetta. Alla kuvia hienolta Jäppilänniemen Taidetieltä.

Muuta nähtävää Imatralla: 
Veteraanimuseo
Teollisuustyöväen asuntomuseo
Imatran Sotamuseo ja Museokahvila Tiinan Tupa
Imatran Valtionhotelli
Neitsytniemen Kartano
Karjalainen Kotitalo Hiljan Piha
Rimpsu-Reetan karjalanpiirakkakioski
Virkkukoukkunen

Parikkala

Parikkalan patsaspuisto oli ihan ensimmäisiä kohteita, jotka laitoin kartalle, kun aloin suunnittelemaan reissua Itä-Suomeen. Tämä paikka vaan on niin hieno! Patsaspuisto on itse oppineen kuvanveistäjä Veijo Rönkkösen (1944–2010) elämäntyö, joka käsittää kaikkiaan 560 betonipatsasta. Puutarha-alue on aivan epätodellinen kokonaisuus toisaalta vähän pelottavia ja karmivia ja toisaalta hellyttäviä ja erikoisia ihmispatsaita hienojen istutusten katveessa ja niiden keskellä kiemurtelevien polkujen varsilla.

Parikkalassa kannattaa poiketa myös Iloisen Pässin Maalaispuodissa biisoniburgerilla tai lampaita rapsuttelemassa.

Punkaharju

Punkaharjun maisemat olivat reissumme upeimmat. Sateisella viikolla juuri Punkaharjun kohdalla jopa aurinko kurkki hetkittäin pilvien välistä. Ensi kesäksi voisin suunnitella uuden reissun vaikka ihan vaan Punkaharjulle – ja varata ajoissa majoituksen Hotelli Punkaharjusta: nyt olin myöhässä ja se oli jo täyteen buukattu. Toki hotelliin voi poiketa myös vain lounaalle tai illallisellekin: keittiössä häärii villiyrttiguru Sami Tallberg, jonka luomuksia olisi mielenkiintoista päästä maistamaan.

Punkaharjulla meidät hurmasi myös Metsämuseo Lusto (metsämuseo kuulostaa ehkä tylsältä, mutta on kaikkea muuta, varaa ainakin pari tuntia kiertelyyn!) ja samassa pihapiirissä sijaitseva uskomattoman hieno Aseman Taidelaituri. Vanha Luston seisakkeen asemarakennus on entisöity vanhaan loistoonsa korkeine odotussaleineen ja asemapäällikön asuintiloineen. Mutta se on vasta alkua! Taidetta rakastava omistajapariskunta, joka osti aseman alun perin kesämökikseen, on nyt avannut sen ovet kaikelle kansalle. Rakennuksessa on taidenäyttelyitä ja taide-esineiden myyntiä, mutta ennen kaikkea ihan erikoisen upeita ja värikkäitä yksityiskohtia kaikkialla sisustuksessa.

Muuta nähtävää Punkaharjulla:
Punkaharjun harjualue patikointireitteineen (autolla kannattaa ajaa maisematietä 4792)
Taidekartano Johanna Oras
Saimaan Taideluola

Savonlinna

Savonlinna valittiin tänä kesänä Iltalehden lukijaäänestyksessä Suomen parhaaksi kesäkaupungiksi. Perusteluina mainittiin muun muassa Olavinlinna, Savonlinnan tori, satama ja sieltä lähtevät maisemaristeilyt sekä vanhankaupungin, erityisesti Linnakadun, putiikit ja kahvilat. Savonlinnan suosion huomasi paikan päällä myös siitä, että kaupungin kaikki (kohtuuhintaiset ainakin) majoituspaikat oli varattu heinäkuussa ihan täyteen – vaikka tänä kesänä ei järjestetty edes Oopperajuhlia!

Saimaan tori on muuten the paikka syödä lörtsyjä, joita siellä myydään vaikka millä suolaisilla ja makeilla täytteillä. Myös muikkuja ja muita kalaherkkuja saa useammasta torikojusta sekä torin kupeessa sijaitsevista suosituista Kalastajan Koju ja Muikkuterassi-ravintoloista.

Muuta nähtävää Savonlinnan seudulla: 
Saimaan luonto- ja museokeskus Riihisaari
Lettukahvila Kalliolinna
Rapion Myllyn kahvila ja puoti
TeaHouse of Wehmais
Maailman suurin puukirkko Kerimäellä
Hotel & Spa Järvisydän

Puumala

Savonlinnasta ajelimme siis muun muassa Teahouse of Wehmaisin iltapäiväteen kautta Sahanlahteen Puumalaan. Molempia, Sahanlahti Resortia ja Saimaan kauneinta kuntaa Puumalaa, oli hehkutettu meille etukäteen paljon. Tällä reissulla kuitenkin niin korona kuin sateinen sääkin sotki suunnitelma ja Puumalassa viettämämme vuorokauden ajan satoi kaatamalla melkein aamusta iltaan. Käymättä jäi siis kaikki suunnitellut luontokohteet, erityisesti Norppapolku.

Kävimme Puumalan satamassa ihmettelemässä jatkuvaa jonoa Ville Haapasalon hatsapurikojulle ja ihailemassa harmaita järvimaisemia Puumalanlahden sillalta. Alhaalta torilta pääsee nousemaan hissillä ylös sillalle ja (nyt koronan vuoksi suljettuun) näköalakahvilaan. Lyhyen lossimatkan päässä olisi ollut myös muun muassa Ravintola Niinipuu ja Liehtalanniemen museotila.

Muuta nähtävää Puumalan seudulla:
Pistohiekan ranta
Astuvansalmen kalliomaalaukset 
Ollinmäen viinitila 
Anttolanhovi
Neitvuoren retkeilyreitit
Gränna-talo

Mikkeli

Edelleen jatkuvan kaatosateen vuoksi päätimme aamulla muuttaa suunnitelmia. Alunperin meidän tarkoitus oli ollut jäädä yöksi Mikkeliin Kyyhkylän kartanoon, käydä museoissa ja muun muassa Tertin kartanossa syömässä, mutta Mikkeliä tuli tällä kertaa lopulta nähtyä vain Kenkäveron verran ennenkuin suuntasimme etelämmäs kohti aurinkoisempaa säätä.

Kenkävero oli kyllä ehdottomasti käymisen arvoinen paikka Mikkelin keskustan kupeessa. Alueella on tunnelmallinen ravintola, kivoja käsityöläispuoteja, pieni leipomo myymälöineen ja lampaita laitumella.

Lopulta ympyrä sulkeutui kun päätimme palata reissun viimeiseksi yöksi Vääksyyn, johon ihastuimme ensimmäisenä päivänä. Ja siellähän paistoi muuten aurinkokin kirkkaalta taivaalta! Matkalle Mikkelistä Vääksyyn osui vielä Taidekeskus Salmela, jossa oli tänä kesänä esillä muun muassa aivan ihania Miina Äkkijyrkän lehmiä. Rakastan näitä värejä! Myös koko Taidekeskuksen miljöö on todella hieno. Tänne tullaan ensi kesänäkin!