Minulla on pitkä yhteinen historia Bangkokin kanssa, se on minulle tuttu ja rakas kaupunki. Sammuttelin pahaa Bangkokin ikävääni taas muutaman vuoden tauon jälkeen viime kesänä ja lensin sen jälkeen Hanoihin. Oli vaikea olla vertaamatta noita kahta keskenään. Hanoi oli monella tapaa upea ja erilainen, mutta kävi myös sietokyvyn päälle. Kun lensin taas Hanoista takaisin Bangkokiin, tuntui huojentavalta palata mukavuusalueelleen.
En sano, ettenkö lopulta tykännyt Hanoista. Mutta ensin täytyy avautua niistä ärsyttävistä jutuista. Heti lentokentältä lähtien alkoi rasittava huijaaminen. Vaikka monet olivat siitä varoitelleet ja siihen on tietenkin paljon matkustavana monissa paikoissa törmännyt, meinasi se silti viedä hermot mennessään. En tiedä mikä olisi lopulta ollut se paras tapa ottaa kentältä taksi ja maksoimmeko siitä liikaa vai emme, mutta ainakin siitä neuvottelemiseen meni hermojen lisäksi pirusti aikaa. Tottakai turistilta pyydetään Aasiassa lähtökohtaisesti isompaa hintaa kuin paikalliselta ja pitää osata tinkiä (olen siinä muuten oikeasti aika hyvä!), mutta en ollut pitkään aikaan törmännyt siihen, että tuntui että kehenkään ei voi luottaa. Taksit ovat Hanoissa ihan pahinta: sovit sitten hinnan etukäteen tai vaadit mittarin päälle, maksat samasta matkasta joka jumalan kerta eri hinnan.
Positiivista fiilistä Hanoita kohtaan laski lisäksi alkupäivinä se, kun reissukaverini kaulasta repäistiin liikennevaloissa koru jonkun ohiajaneen mopopojan toimesta. Ainahan näistäkin kuulee, mutta moista ei ole ennen sattunut omalle kohdalleni. Ja enemmän kuin sen rihkamakorun menetys, tekee tällainen kolhun ikävä kyllä siihen fiilikseen, mikä koko paikasta jää mieleen.
Ja vielä jatkuu valitus. Kaiken muun hyvän päälle Hanoissa oli vielä aivan tajuton ilmankosteus, ja jatkuva saunassa vaatteet päällä -olo alkoi käydä jo sietokyvyn rajoille. No ihan oma vika, mitäs matkustit kesällä Vietnamiin. Vettä meni varmaan litra tunnissa lähes läpi vuorokauden, mutta vessassa ei silti tarvinnut käydä kuin muutaman kerran päivässä. Ja vessasta puheen ollen, vatsani sain myös Hanoissa enemmän sekaisin kuin se on koskaan ollut sitten Intian reissun vuonna 2006…
Alkupäivien ahdistus meni kuitenkin lopulta ohi ja opin näkemään myös Hanoin hyvät puolet. Joku vähän perverssi osa minusta nauttii Aasian kaupunkien kaaoksesta. Hanoissakin minua viehätti muun muassa ne tsiljoonat mopot ja temppuratatyyppiset tienylitykset, nukkekotikokoisten muovituolien joka puolella vellova värikäs meri ja jokaisen nurkan takana sihisevä ja kilisevä katuruoka. Jo ääni- ja tuoksumaailma huumasi ohikulkijan: höyryäviä patoja, tuoreiden yrttien tuoksuja, chop-chop-chop isojen veisten ääni leikkuulautoja vasten, kuuman öljyn sihinää, nuudelien ryystämistä. Viimeistään vatsanväänteidenkin lopulta laannuttua koti-Suomessa huomasin ajattelevani kuinka paljon jäi näkemättä ja kuinka mukava paikka Hanoi sittenkin lopulta oli. Ei siitä ehkä minun kirjoissani ihan Bangkokin haastajaksi ole, mutta voisin käydä toistekin. Etenkin nyt kun tiedän mitä siltä odottaa. Tässä parhaat elämykseni Hanoissa!
Hanoin elämykset | Asuinalueen läpi kulkeva junarata
Hanoin päärautatieasema sijaitsee ihan ydinkeskustan tuntumassa ja pohjoiseen päin vievät kiskot kulkevat heti vanhan kaupungin länsipuolella läpi paikallisen asuinalueen. Suuri matkustajajuna kulkee tästä kaksi kertaa päivässä pysäyttäen liikenteen ja elämän radalla – tosin vain lyhyeksi hetkeksi, jonka jälkeen kaikki palautuu normaaliksi kuin mitään junaa ei olisi koskaan ollutkaan.
Toisin kuin Bangkokissa, jossa turisti voi myös vierailla junaradalle levittäytyvillä markkinoilla, ei tässä nähtävyydessä ole mitään järjestettyä. Ainakaan vielä, onneksi. Junat kulkevat aikataulun mukaan, joten paikalliset tietävät tarkasti milloin on se hetki päivästä kun muovituolit pitää siirtää hetkeksi pois raiteilta eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Vain hetkeä ennen junan tuloa raiteilla vielä kokoustettiin, kynittiin kanoja ja tiskattiin astioita.
Hanoin elämykset | Katuruoka
Hanoin katuruokatarjonta on huikea! Pienet sokkeloiset kujat ja kadut ovat aamusta iltaan täynnä ruokailijoita pienillä muovituoleilla hörppimässä nuudelikeittoa tai haukkaamassa porsaalla ja yrteillä täytettyä patonkia. Monet pikkuruiset kojut ja keittiöt erikoistuvat yhteen tai kahteen ruokalajiin. Hinnat ovat edullisia ja valikoima valtava: etsi siis vapaa jakkara ja tilaa maistettavaksi kunkin paikan erikoisuus!
Hanoin elämykset | Vesinukketeatteri
Ystäväni oli jostain syystä saanut päähänsä, että meidän on ihan ehdottomasti mentävä katsomaan vesinukketeatteria. Rehellisesti sanottuna se kuulosti mielestäni todella tylsältä, mutta lupauduin lähtemään jos illan näytökseen sattuisi olemaan lippuja jäljellä. Niitä oli (lippujen ostaminen etukäteen kannattaa, moniin näytöksiin ei saa enää lippuja luukulta), joten illan ohjelmassa oli oleva nukketeatteria.
Etsimme penkkimme oikealta riviltä salin täyttyessä viimeistä paikkaa myöten ja odotimme mitä tuleman pitää. Ja sitten yhtäkkiä alkoi laulu, outojen soitinten soitto, kilinä ja kolina, vesi roiskua, valot välkkyä ja nuket purjehtivat vesilammikon keskeltä esiin. Se oli ihan hurjan hauskaa ja mielenkiintoista! Nukketaiteilijat näyttelivät taitavasti polveilevan ja myyttisen tarinan Vietnamin historiasta – siihen liittyi muun muassa lohikäärmeitä, feeniks-lintuja, riisinviljelyä, vesipuhveleita, romantiikkaa ja kaikenlaisia koomisia sattumuksia. Englanninkielisestä käsiohjelmasta pystyi seuraamaan suurinpiirtein missä mentiin ja mitä hahmoja näyttämöllä kulloinkin esiintyi. Kokemus oli todella erikoinen ja olisin jäänyt paljosta paitsi jos en olisi mennyt!

Hanoin elämykset | Riksa-ajelu
Viimeisenä päivänä Hanoissa sorruin aavistuksen noloihin turistihommiin. Olin salaa vilkuillut jo monen päivän ajan Hanoin vanhassa kaupungissa leppoisasti ajelevia riksoja, tai cycloja, niinkuin niitä täällä kutsutaan. Moni riksakuski oli tietysti myös viikon mittaan jo huudellut meille tarjoushintojaankin. Olin viimeisenä matkapäivänä sen verran voimaton vatsanväänteiden takia (mutta eihän sitä nyt lomalle ole lepäilemään lähdetty :D), että päätin ansainneeni vähän helpotusta kiertelyyn tukalan kuumilla kaduilla.
Ja kas, riksan kyydissä olikin ihan hillittömän kivaa! Matka eteni verkkaista vauhtia, yksityiskohtiin ehti kiinnittää huomiota ja riksan kyydissä sai kenenkään häiriintymättä valokuvata näkymiä sydämensä kyllyydestä. Tingin kuskilta hyvän hinnan tunnin kierroksesta ja sen päälle kyydistä hotellille. Tottakai lopuksi piti vielä kehittää pikku riita siitä paljonko hinnaksi olikaan sovittu eikä kuskilla tietysti sattunut olemaan yhtään vaihtorahaa, mutta tähän mennessä olin jo onneksi tottunut tähän touhuun.

Hanoin elämykset | Kattobaarit
Tässä kohtaa on taas ihan pakko verrata Hanoita Bangkokiin. Bangkokissa ei voi käydä vierailematta jossakin sen monista upeista kattobaareista auringonlaskun aikaan. Bangkokin pilvenpiirtäjät, valot ja Chao Phraya -joki ovat ihan taianomainen tausta hämärtyvässä illassa.
Hanoissa poikkesin kattobaariin mangomehulle päiväsaikaan – ja sain koko kattoterassin itselleni! Katutason kaaoksesta ja kuumuudesta oli ihana nousta kattobaarin avaruuteen ja nauttia pienestä tuulenvireestä.
Bonusvinkki: Aasian parasta pizzaa ja pastaa!
Reissukaverini tuli Vietnamiin Indonesiasta, jossa hän on asunut useamman vuoden ajan. Siinä missä minun ruokahaaveeni käsittelivät kaikkia huumaavan hyvän tuoksuisia, eksoottisia aasialaisia herkkuja, ei ystäväni lakannut puhumasta pizzasta. Oli kuulemma ihan hirveä länkkäriruuan himo. Ei auttanut kuin googlata mitä asialle olisi Hanoissa tehtävissä, ja niinpä suuntasimme eräänä päivänä lounaalle TripAdvisorista löytyneeseen, hurjasti kehuja saaneeseen Pizza 4P’s -pizzeriaan.
Ja no, siinähän kävi niin että me palasimme sinne syömään uudestaan heti seuraavanakin päivänä… ne pizzat ja pastat oli meinaan aivan järjettömän hyviä! Nää tyypit tekee itse juustonsa (mm. mozzarellaa, burrataa, sinihomejuustoa, scamorzaa ja ricottaa), kaikki vihannekset tulee suoraan niiden omalta maatilalta Don Duongista, ja pizzat paistuu avokeittiössä puu-uunissa. Ei voi kuin suositella!

Sisko / Hieman_vino
27.1.2018 at 22:41Täällä toinen, joka jostain syystä kaipaa takaisin sinne hälinään. Tuo vesinukketeatteri jäi meiltä toissa kesänä kokematta, kun ei vaan löydetty sitä. Tunnustan, että olen huono suunnistaja ja inhoan matkustamista vain kartan mukaan, eli ehkä oma vika.. Jäipähän jotain toiseenkin kertaan. Suosittelen rohkeasti kiertelemään pikkukujia, poikkeamaan liikkeissä ja iltamarkkinoita. Upealla näkymällä löytyy myös kattobaari Lotte centerin katolta. Jos aikaa on enemmän, voi suunnitella parin päivän retkiä esimerkiksi Halong Baylle tai Sapaan.
Tuo tinkiminen tuntui välillä käyvän hermoille, mutta eipä siellä ollut mitään sellaista, mikä olisi ollut pakko ostaa, joten kun lähti pois päin, kyllä sopu hinnasta löytyi, tai viereisestä liikkeestä. Vain yksi taksi yritti reilusti meitä huijata, onneksi olin hereillä ja huomasin että kyseessä on metritaksi. Hinnan sovin etukäteen sen kanssa, sekä lentokenttäkyytien. Muuten menin mittarin mukaan.
Katuruokaa en syönyt kertaakaan, mutta muuten kyllä paikallista ruokaa tuli syötyä. Melkein yhdellä kädellä pystyn laskemaan ne kerrat kun ruoka oli 5kk pahaa..
Ehkä vielä joskus palaan kiertelemään Vietnamia enemmänkin. 🙂
Emma
5.2.2018 at 11:52Ruoka on kyllä ihan Vietnamin parhaita puolia – ja kahvi! Munakahvi kuulosti alkuun vähintäänkin epäilyttävältä, mutta oli herkullista! 🙂 Halong Baylle mekin tehtiin parin päivän retki, se on kyllä aivan uskomattoman upea paikka. Sapaan sitten seuraavalla kerralla!
Elina Marjaana Travel Blog
28.1.2018 at 11:18Aivan mahtava tuo asuinalueen läpi kulkeva juna. En sitten tiedä, miten ihana se on asukkaiden näkökulmasta, mutta matkailijalle kyllä todella mielenkiintoinen. 🙂 Olen käynyt hyvin vähän Aasiassa, joten kiva saada kiinnostavia vinkkejä sinne suuntaan. Mielelläni kyllä tuolla kattobaarissa istuisin iltaa.
Emma
5.2.2018 at 11:53Joo, juna oli kyllä ihan parasta! Pelkään vaan, että pian ihmiset keksivät perustaa tähän jotkut junamarkkinat tms, joilla rahastaa turisteja.
sari/ matkalla lähelle tai kauas
28.1.2018 at 19:20Sen verran olen tarkkana mitä suuhun laitan, että pohdin uskaltaisiko katukeittiössä syödä….no kai juuri lämmitettyä ruokaa. Sieltä kun kylmistä vatsansa sekaisin saa helposti. Aika hurjissa paikoissa junat kulkee. Muutenkin kyllä melkoisen sekamelskalta näyttää kaupunki.
Emma
5.2.2018 at 11:54Minä uskallan kyllä syödä katuruokaa: etenkin tuolla Hanoissa oli syöjiä niin paljon, että ruoka ei ainakaan ehdi kauaa seisoa. Mutta en sitten tiedä mistä sain mahani niin sekaisin, se voi olla ihan mistä vaan ruuasta tai paikasta..
Jenna / Enemmän kuin äiti
28.1.2018 at 19:36Mua ahdistaisi tuollainen turvattomuuden ja epäluottamuksen tunne etenkin pienen lapsen kanssa matkustaessa, kahdestaan miehen kanssa ei varmaankaan tuntuisi niin raskaalta! Hanoi siis tuskin on meidän tulevan talven matkakohde, hakusessa on joku vähän rauhallisempi ja lapsiystävällisempi mesta.
Enpä oo ikinä törmännyt junaraitesiin keskellä kaupunkiasutusta, vitsi miten siistin näköistä! Aika pieni tila näyttää jäävän mopoilijoille ja jalankulkijoille junan mennessä ohi 😀
Emma
5.2.2018 at 11:56Heh joo, mä kans mietin että itse voisin ja varmaan menenkin vielä Vietnamiin uudestaan, mutta en ehkä matkustaisi sinne mieheni kanssa. Hän kun stressaa ja hermoilee vielä muakin pienemmistä asioista, niin ei ehkä viihtyisi tuolla.
Tiia/ReiseReise
28.1.2018 at 20:11Voi että, nuo alussa kuvailemasi jutut on mun painajaislomalta, en kestä hellettä, huijareita tai turvattomuutta. Huh, kun yhtäkkiä joku vaan tarttuu kaulalle. 😮 Mutta tosiaan tuo vesinukketeatteri vaikuttaa hauskalta, en ole koskaan tuollaisesta kuullutkaan. Nepalissa satoi yhdessä vaiheessa niin paljon, että mentiin myös ”riksalla”, kävi sääliksi meidän kuljettajaa, mutta onhan se toisaalta heidän elinkeino.
Emma
5.2.2018 at 12:02Mä kans pohdin myös tuota, että onko siinä jotain väärää käyttää riksoja vai ei. Vähän pahaltahan se tuntuu, kun pieni mies polkee hiki päässä painavaa turistia ympäri kaupunkia, mutta se on kuitenkin heidän työnsä, jolla he elättävät perheensä. Ja toisaalta taas on parempi, että kaikki eivät käytä esim. saastuttavia tuktukeja.
Terhi/Fammo matkalla
28.1.2018 at 20:23Erikoinen tuo rautatie, sellaista en muistakkaan.
Vesinukketeatterista nautin kahdenkin esifyksen verran, ne olivat ihan erilaisia, toisessa oli kaytetty myos elavia nayttelijoita.
Taksien hinnoittelu oli todellakin hieman sita sun tata mutta parjailtiin kuitenkin niiden kanssa.
Emma
5.2.2018 at 12:03Vesinukketeatteri oli kyllä todellakin positiivinen yllätys! Täytyy mennä uudestaan katsomaan tuota toista versiota jos tuonne takaisin eksyn!
Sofia / Project Forever
29.1.2018 at 11:55Kiitos tästä postauksesta, sekä myös rehellisestä alun ”varoituksesta”, on hyvä olla tietoinen tästäkin puolesta Hanoissa, jotta voi tehdä edes parhaansa välttääkseen huijatuksi/ryöstetyksi tulemista. Postauksesta välittyy kuitenkin lopulta todella kivan oloinen kohde, ja en malta odottaa että pääsen itse kokemaan Vietnamin ensi talvena! 🙂
Emma
5.2.2018 at 12:37Mahtavaa! Vietnam on kyllä monella tapaa todella ihana – ja säätöähän Aasia on täynnä joka tapauksessa eli kyllä siitä hyvä tulee! 🙂
VEERAPIRITA / AURINKORASVAA & ALOE VEERAA
30.1.2018 at 16:02Ihana, kaaottinen Hanoi. <3 Vitsit, olisi pitänyt käydä omalla reissulla tuolla junaradalla myös! Toisaalta, jääpähän jotakin himoittavaa ensi kertaan. 😉
Emma
5.2.2018 at 12:37Joo, seuraavalla kertaa sitten radalle! 😀
Heli/ Näkymiä vihreältä kukkulalta
2.2.2018 at 09:32Ah, mulla kans keittäis maito yli heti tuon noiden taksineuvotteluiden kanssa! En muutenkaan jaksais tinkiä joka asiasta ja siksi kaikki ”paikalliseen kaupankäyntiin kuuluu pitkä tinkiminen” -maininnat saa mut etsimään matkakohdetta muualta. Mutta toi katujunarata on ihan huikea ja vesinukketeatterista en ollut kuullutkaan. Vietnamilainen katuruoka ja kahvikin houkuttelee, pizzan ja pastan sen sijaan jättäisin väliin 😛
Emma
5.2.2018 at 12:40Mua ei haittaa tinkiminen, opin aikoinaan paljon Kiinassa matkustaessa jopa tykkäämään siitä. Hauskinta on tinkiä sellaisen rennon ja huumorintajuisen ihmisen kanssa, jonka kanssa molemmat tietää mistä on kyse ja voi heitellä mitä ihmeellisempiä argumentteja kehiin (tyyliin minulle ei jää rahaa ruokkia undulaattiani jos maksan tästä niin paljon, sääli hyvää lintua!) ja molemmilla on vaan hauskaa 😀
Anna K.
2.2.2018 at 17:58Hanoissa en ole käynyt, mutta Vietnamissa kyllä törmäsi huijaamiseen ihan yleisesti. Ärsyttäväähän se on! Liikenteen kaoottisuus ei ollut mulle mikään nautinto, tuntui että henkikulta oli vaarassa aina tietä ylittäessä, kun eihän se liikenne tauonnut ollenkaan. Ihan hauskoja muistoja silti! Länkkäriherkkujen himossa otin lasin punaviiniä ravintolassa, ai että se oli hyvää!
Emma
5.2.2018 at 12:41Mä en edes tiennyt, että mulla oli länkkäriruuan himo, mutta ai että upposi pizza ja pasta! 😀
Anna | Muuttolintu.com
3.2.2018 at 02:50Itse tykkäsin Hanoista tosi paljon. Taisin kirjoittaa siitä postauksenkin kliseisellä Hanoi rocks -otsikolla. Tykkäsin siitä ehkä siksi, että takana oli Ho Chi Minh, johon en syttynyt ollenkaan. Siihen verrattuna Hanoi tuntui lähestulkoon rauhalliselta keitaalta. Katuruokaa, pyöräriksakierros, kattobaareja ja polkujoutsen järvellä, ne on jäänyt omaan mieleen Hanoista. Vesinukketeatteri on koettava ensi kerralla.
En yhtään ihmettele, että paikan päällä ei sytyttänyt, varsinkin jos vielä koru revittiin kaverin kaulasta. Semmoinen varmasti vaikuttaa kokemukseen. Itsellä jäi alunperin negatiivinen kuva Phnom Penhistä ja kirjoitin siitä aika negatiivisen postauksenkin, mutta näin jälkeenpäin ajatellen oli se sittenkin ihan kiva. Kivempi ainakin kuin Kuala Lumpur, missä olen nyt. Bangkokista tykkään myös. Näihin reissukokemuksiin vaikuttaa aina tosi paljon se fiilis oman pään sisällä siinä vaiheessa reissua, ja aikaisemmat kokemukset mihin vertaa.
Emma
5.2.2018 at 14:39Noita kahta, Hanoita ja HCM:ää, ois kiva päästä itsekin vertaamaan! Tuntuu, että molemmille löytyy fanaattiset kannattajansa, vaikka näin äkkiseltään on vaikea kuvitella että niillä olisi niin suurta eroa. Mun täytyy laittaa polkujoutsen seuraavan kerran to do -listalle 😀
Sonja | FIFTYFIFTY
3.2.2018 at 12:55Heh, kuulostaa varsin tutulta! Meille tuskanhiki kirposi kuitenkin Saigonissa, joka tuntui aivan liian kaoottiselta jet lagiselle mielelle. Lisäksi siellä oli varsin runsaat ilmansaasteet, joihin kesti tottua. Ikävää, että ystävän kaulakoru vietiin, meitä varoiteltiin pitämästä kameraa kaulassa, koska joku saattaisi sen napata skootterin kyydistä. Ja mäkin sain vatsani eniten sekaisin sitten ikinä, Saigonissa. 😀 Mutta osaan myös samaistua tuohon perverssiin kaaoksesta mieltymiseen, hyvin nukutun yön jälkeen mä aloin nauttia siitä, että kaikki ihan vinksinvonksin ja koko ajan tapahtuu. Haluaisin käydä Hanoissa vähän vertailemassa, kuinka erilainen se Saigoniin verrattuna on. Miestä tuskin saisin sinne mukaan, se ei lämmennyt Saigonille yhtään! Ja vielä tartun tuohon Bangkokiin: siellä Saigonissa nimenomaan aprikoin, että onkohan esim. Bangkok yhtä kaoottinen, mutta oon kuullut muualtakin, että se ei ole yhtä stressaava. Puhumattakaan Tokiosta, joka on kuulemma niin äärimmäisen järjestelmällinen ettei ikinä uskoisi olevansa maailman suurimassa kaupungissa. 🙂
Emma
6.2.2018 at 10:13Kuulostaa niin kovin tutulta, lohdullista että sä oot kokenut Saigonin vähän samalla lailla kuin mä Hanoin 🙂 Ah, Bangkok on ihana, se on myös kaaos ja härdelli, mutta ainakin itse koen, että siellä kuitenkin homma toimii ja ihmisiin voi luottaa.
Travelloverin Annika
3.2.2018 at 20:58Minä en tunnistanut Hanoita aloituksestasi ollenkaan. Olenkohan maksanut taksista sitten ihan järjettömiä summia tajuamattani? Tai että olisin ylipäätään kokenut huijausfiilistä tai turvattomuutta. Hui! Taidan olla aika sinisilmäinen mollamaija tai sitten kohdalle on kerta toisensa jälkeen osunut hullun hyvä tuuri. Kaoottisuus on juuri Hanoin viehätys. Siksi oli ihan uskomatonta lähteä aamulla lentokentälle ennen kuin kaupunki heräsi. Vaikutti, kuin olisin mennyt nukkumaan ja herännyt ihan eri maassa. Onnistuin myös vaeltelemaan vanhan kaupungin kujilla äärettömän nälkäisenä, koska en löytänyt yhtään ravintolaa. Saman olin kirjannut blogiin ensimmäisellä reissulla. Ruokapaikat ovat jotenkin keskittyneet tietylle alueelle, ja muualla saa olla vaikka sitten nälässä. Ja hikinen myös. 🙂
Emma
6.2.2018 at 10:17Samaa mieltä, kaoottisuus on iso osa Hanoin viehätystä! Mä itse pyörin niin pitkälti joko siinä vanhassakaupungissa tai sitten meidän hotellin lähiympäristössä, että aina löytyi syötävää, mutta voin kyllä kuvitella, että kun menee kauemmas, niin pitää tietää tarkemmin mitä ovea kolkutella, että löytyy ruokaa.
Paula - Viinilaakson viemää
3.2.2018 at 21:20Tosi mukaansa tempaava teksti jota oli kiva lukea! Minua on pidempään kiehtonut tuo Hanoi mutta olen kuullut paljon negatiivista. Juuri tuota turistien huijausmeininkiä ja jatkuvaa tinkimistä. No, jos sinne asti joskus pääsen niin täytyy asennoitua valmiiksi siihen että se kuuluu siihen reissuun.
Emma
6.2.2018 at 10:18Kiitos Paula! Joo, oikealla asenteella vaan matkaan ja hyvät hermot mukaan, niin hyvä siitä tulee! 🙂
Rosita - Matkaopas Vapauteen
3.2.2018 at 23:38Kiitos kattavasta postauksesta! Eritoten jännä tuo talojen välissä kulkenut rautatie, en tiennytkään sellaisesta. Kuulosti tutulta monet ajatuksistasi. Joskus vietin muutaman päivän Hanoissa ennen siirtymää Bangkokiin ja en oikein löytänyt kaupungista sellaista kotoisuutta mikä valtasi heti kun Thaimaan puolelle pääsi. Ehkä aikaa olisi pitänyt olla vielä enemmän, jotenkin Thaimaassa kaikki tuntui helpommalta ja ruoka maistui paremmalta jne. Toki vietnamilainen kahvi teki vaikutuksen ja nyt pitäisikin ensi viikolla suunnata pitkästä aikaa taas Vietnamiin ja olla nyt pidempään ja kierrellä huolella, että ehtii oppia maan ”tavoille” 🙂
Emma
6.2.2018 at 10:20Joo, ihan sama fiilis mulla, Bangkok on vaan aina tuntunut jotenkin kovin kotoiselta! Mutta uskon, että oppisin tykkäämään kyllä ajan kanssa Vietnamistakin yhtä paljon (tai ainakin melkein :D)
Anni | Rajatapaukset
13.2.2018 at 17:47Nytpä selvisi tuo vesinukketeatterin mysteeri, nähtiin siitä Hanoissa joitain mainoksia mutta todettiin vaan että kuulostaapa oudolta touhulta, ei ehkä meidän juttu. Mutta olisi varmasti ollut uniikki kokemus! 😀
Emma
14.2.2018 at 10:12Haha, tää ois ollut varmaan munkin ensimmäinen ajatus 😀 Onneksi ystäväni vaatimalla vaati että mennään 😀
Liisa Lammi
23.2.2018 at 10:42Hei, onko Hanoissa useampia vesinukketeattereita? Mihin kannattaa mennä?
Emma
23.2.2018 at 13:46En ole varma onko muita kuin tuo missä mekin käytiin eli Thang Long (ja se on taatusti ainakin paras – palkittu ja maankuulu). Teatteri ja lippuluukku ovat ihan Hoan Kiem -järven koilliskulmassa, helppo löytää! Tässä vielä nettisivu: http://thanglongwaterpuppet.org/en/