Gustavsvärn on sympaattinen Hangon vartija

On uljaita sankarimajakoita kuten Bengtskär tai kaukaisia ulkosaariston opastajia niinkuin Utön majakka. Suomen majakat ovat hienoja vierailukohteita – ja kaikki keskenään erilaisia. Gustavsvärn, ystävien kesken Gustu, on niistä ehkä pienin kooltaan, mutta suuri sielultaan.

Pienellä saarella Hangon edustalla sijaitseva majakka on ohjannut meriliikennettä jo 150 vuoden ajan. Aikoinaan majakan- ja sumusireeninhoitajien perheitä on asunut saarella jopa kolme kerrallaan – aika tungos on ollut! Majakan ja kunnostetun sumusireeninhoitajan talon lisäksi saarella on yhä nähtävissä osia 1700-luvulla rakennetusta Hangon puolustusmuurista. Saaren rannoille huuhtoutuu aina silloin tällöin myös Krimin sodan aikaisia tykinkuulia, joista muutamia on Majakkapuodissa nähtävillä.

Enää majakka ei ohjaa Hangon laivaliikennettä, mutta saaren ohitse kulkevia rahtialuksia ja pienempiä huviveneitä on hauska seurata. Myös luotsiveneet kiihdyttävät Gustavsvärnin ohi useita kertoja päivässä auttaakseen satamaan saapuvia isompia laivoja.

Gustulle on kaikilla veneilijöillä vapaa pääsy ja ilman omaa venettäkin voi tulla retkelle Hangosta kesälauantaisin ja -tiistaisin. Itse vietin saarella koko viikonlopun Suomen Majakkaseuran talkoissa. Yksi talkoolaisille kuuluvista töistä on mahdollisten vieraiden vastaanotto ja opastus, mutta tänä viikonloppuna kukaan ei ikävä kyllä poikennut meitä tervehtimään. Mutta tiedoksi siis, että jos Gustavsvärnin salossa liehuu majakkaseuran lippu, on talkoolaisia paikalla ja he mielellään kertovat saaren historiasta ja tarjoavat pullakahvit viiden euron majakoiden kunnostukseen menevää korvausta vastaan.

Majakkaseuralaisten ollessa paikan päällä pääsee myös kurkistamaan sumusireeninhoitajan taloon ja shoppailemaan sen konehuoneeseen perustettuun Majakkapuotiin.

Sain nähdä talkooviikonlopun aikana sympaattisen Gustavsvärnin majakkasaaren aurinkoisella, sateisella ja myrskyisellä säällä. Yölläkin tuli katseltua maisemia vessan sijaitessa pihan toisella laidalla.

Kiersin pienen saaren moneen kertaan enkä silti meinannut saada siitä tarpeekseni. Lyhyelläkin vierailulla ehtii silti tutustua koko saareen ja ihailla majakkaa kaikista mahdollisista ilmansuunnista. Meri on näin pienellä saarella niin kokonaisvaltaisesti läsnä, ei ole kolkkaa jossa sitä ei kuulisi, näkisi ja haistaisi. Ehkä se on juuri se Gustun sympaattisuuden avain.

Paljon ei kallioisella saarella kasva, mutta luonto on silti vahvasti läsnä. Keväällä täällä pesii lintuja, heinäkuussa muistona oli vain munankuoria. Hanhien touhuja on mukava katsella eikä saarella muuta viihdettä edes kaipaa.