Balin ja Lombokin saaret – mikä oli suosikki?

Indonesian Balin ja Lombokin saarten välinen reitti pienemmille paratiisisaarille, mm. Nusa Lembonganille ja Gili Airille, tunnetaan Tropical Trianglena. Kiersin parin viikon aikana kaikki kuusi saarta tuolla reitillä ja nautin trooppisesta lomatunnelmasta tietysti myös Balin saarella. Mikä näistä sitten lopulta oli suosikkini?

Aloitin lomani Balilta, jossa valitsin pitkällisen harkinnan jälkeen tukikohdakseni Sanurin rantakaupungin. Se vaikutti sopivan rauhalliselta, ranta oli lähellä ja lisäksi pikaveneet saarille lähtevät täältä. Valinta oli onnistunut! Sanurilta löytyy kaikki mahdolliset palvelut, ravintoloita ja kahviloita, majoitusta joka lähtöön ja mm. kiva ilta(ruoka)tori. Silti täällä on mukavan leppoisa ja kiireetön tunnelma. Jos palaisin tänne uudestaan, sijoittaisin kuitenkin vähän enemmän rahaa majoitukseen ja valitsisin hotellin rannalta. Ei sillä, etten olisi jaksanut kävellä sinne sitä ehkä 500 metriä hotelliltani, mutta että olisin saanut herätä näissä maisemissa:

Balin saaret Nusa Lembongan, Nusa Ceningan ja Nusa Penida

Sanurilta jatkoin muutaman lokoisan lomapäivän jälkeen noin puolen tunnin pikavenematkan päähän Nusa Lembonganille, joka oli kotini seuraavat kolme päivää. Tein sieltä käsin myös retket Nusa Ceninganin ja Nusa Penidan saarille ihan naapuriin. Tarkemmat juttuni näiltä saarilta löytyvät täältä.

Tästä kolmen saaren ryppäästä ihastuin eniten Nusa Lembonganiin. Se oli minun makuuni juuri sopiva kooltaan sekä hyvä sekoitus luontoa, palveluita ja ystävällisiä ihmisiä. Vaikka muutkin kaksi saarta olivat aivan ihania, oli Ceningan vähän ”liian pieni” ja Penida taas iso: siellä pitäisi olla käytössä auto tai skootteri ja sen kiertelyyn pitäisi varata ainakin viikko aikaa. Leppoisaan lomailuun kauniissa maisemissa valitsisin siis Lembonganin.

Lombokin saaret Gili Air, Gili Meno ja Gili Trawangan

Matkani jatkui seuraavaksi Gili-saarille Lombokin rannikolle. Asuin Gili Airilla, josta tein päiväretken saarista rauhallisimmalle, Gili Menolle, sekä paluumatkalla pysähdyin hetkeksi myös Gili Trawanganilla. Kaikki juttuni Gileiltä löydät täältä.

Gili Trawangan oli saarista ainoa, jolle en syttynyt. Siellä oli minun makuuni liikaa menoa, ääntä, ruuhkaa ja ihmisiä. Toki tältäkin saarelta löytyy yhtä kauniita rantoja kuin kahdelta muultakin Gililtä ja saari on hyvä valinta niille, jotka haluavat rantapäivän jälkeen bilettää aamunkoittoon. Eli ei mulle 🙂

Gili Meno oli Trawanganin täysi vastakohta: hiljaista, rauhallista ja lähes autioita rantoja. Miinuspuolena sitten tietysti se, että esim. ruokapaikkoja tai aktiviteetteja ei löydy tusinatolkulla. Itse silti valitsisin seuraavalla kerralla saarista juuri Gili Menon, ja jos omat kauniit valkohiekkaiset rannat alkaisivat kyllästyttää (siis häh?), niin veneillä pääsee vartissa naapurisaarille.

Minun tukikohtani näillä saarilla oli Gili Airilla. Sen sanotaan olevan tunnelmaltaan Menon ja Trawanganin välimuoto. Täällä tosiaan pystyy itse valitsemaan haluaako majoittua saaren kaakkoiskulmassa, missä sijaitsevat lähes kaikki ravintolat ja meno, vai haluaako huomattavasti rauhallisemman lomakokemuksen vaikkapa saaren pohjoispäässä. Ja ainakin vielä lokakuussa (joka ei ole vielä high seasonia) saaren pääkatu ja ravintolat rauhoittuivat kaikki joka tapauksessa reilusti ennen puolta yötä.

Palasin Gileiltä vielä takaisin Balille muutamaksi päiväksi (ennenkuin matkani jatkui Jaavan saarelle Yogyakartaan ja UNESCOn maailmanperintökohteinakin tunnettuihin temppeleihin – näistä lisää seuraavissa postauksissa). Kävin mm. ihailemassa riisiterasseja Ubudin lähellä sekä auringonlaskua Tanah Lot -temppelissä.

Balilla on hurjasti nähtävää: temppeleitä, kulttuuria, erilaisia rantoja ja luontokohteita. Koska otsikossa kuitenkin lupasin paljastaa suosikkini kaikista saarista joilla vierailin, Bali mukaanlukien, täytyy nyt tunnustaa, että…. *rumpujen pärinää* … minun sydämeni valloitti Nusa Lembongan! Tänne täytyy päästä toistekin!