Patikoimassa alpakoiden ja aasien kanssa

Olen ollut jo pitkään suuri alpakkafani, ja yksi pieni suuri haaveeni toteutui tänä keväänä, kun pääsin patikoimaan alpakoiden kanssa. Alpakkapatikka pääsi ihanien eläinkohtaamisten listallani samaan sarjaan vuoden takaisen aasiretken kanssa. Koska silloin koronan keskellä jäi kirjoittamatta ihanista aaseista, niin kokosinpa tähän samaan juttuun kokemukset molemmista!

Tukkilan Tilan ihanat aasit

Tukkilan tila Porvoossa on hevos- ja aasitila, jonka pihapiirissä on tarjolla myös majoitusta. Mekin yövyimme täällä kaveriporukalla niin, että meillä oli omassa käytössämme 1800-luvun mökki ja lisäksi muutama tavallinen kahden hengen huone. Etenkin mökki oli ihanan tunnelmallinen ja keittiöineen myös kätevä. Pihan savusaunakin lämmitettiin meitä varten. Mutta tärkein juttu miksi me tänne tultiin oli aasiretki!

Retken aluksi tutustuimme ensin rauhassa aasien kanssa puolin ja toisin, harjasimme ja rapsuttelimme aaseja ja harjoittelimme niiden taluttamista pihassa. Joukossa oli muutama vähän itsepäisempi yksilö, mutta kaikki aasit olivat lopulta yllättävänkin leppoisia ja ystävällisiä. Olen aina vähän pelännyt hevosia enkä oikein tiedä miten niiden kanssa pitää olla, mutta aasit oli ihan eri maata, vaikka ne toisaalta pieniä hevosia vähän muistuttavatkin!

Kun olimme tulleet aasien kanssa tutuiksi, lähdimme taluttamaan niitä pitkin maaseudun rauhallisia sorateitä ja lopulta aina syvemmälle metsään asti. Jännä yksityiskohta oli, että aasit inhoavat vettä eivätkä halua astua esimerkiksi lätäköihin – välillä märällä metsätiellä kävely oli varsinaista taidetta ja aasit halusivat ehdottomasti kiertää lätäköt vaikka mieluummin kävelemällä keskeltä jotain tiheää ryteikköä.

Voi että aasit oli ihania! Ne olivat niin luottavaisia ja päästivät lähelleen silittämään ja taputtelemaan. On jotenkin aivan hellyttävää, kun sellainen pullea, pehmeä möhkö kulkee niin luottavaisesti vieressä ihan kuin olisi tunnettu aina ja oltaisiin parhaita kavereita. Aasiretki oli ihan huikea kokemus!

Humisevan harjun hauskat alpakat

Carita pitää Humisevan harjun alpakkatilaa ja jalostaa kansallisella tasolla palkittuja alpakoita Porin Ahlaisissa. Suurin osa tilan työstä liittyy ammattimaiseen alpakankasvatukseen ja mm. villan myyntiin, mutta alpakoiden kanssa on mahdollista päästä myös patikoimaan tai vaikka joogaamaan!

Meidän alpakkapatikalle sattui täydellisen kaunis kevätpäivä. Saimme täälläkin alkuun vähän opastusta alpakoiden kanssa kulkemiseen ja alpakoiden mielenmaisemaan. Alpakat ovat yksilöitä niin kuin olivat aasitkin: joku oli vähän itsepäisempi, toiselle kävi ihan kaikki, yhdellä oli ikävä talliin jäänyttä äitiä – mutta kaikki olivat kyllä yhtä ihania ja pörröisiä palleroita!

Kaikki alpakat, joita olen ennen tätä tavannut, ovat vaikuttaneet melko ujoilta ja säikyiltä, joten oli tosi yllättävää kuinka helposti näiden alpakoiden kanssa pääsi lähelle, syöttämään kädestä ja silittämään. Alpakat eivät kuitenkaan (harmillisesti) ole mitenkään erityisen hellyyden- tai huomionkipeitä, joten vaikka ne antavat silittää ja ovat kiltisti vierellä, ei niitä oikeasti hirveästi kiinnosta ihmisen mielipiteet.

Carita kertoo nettisivuillaan, että yhteyden löytäminen herkän alpakan kanssa on palkitseva kokemus, ja yhdyn tähän mielipiteeseen – myös aasien osalta – täysin. Eläinten kanssa olemisesta ja pehmeän turkin koskettamisesta saa jotain sellaista positiivista energiaa ja maadoittumista, mitä on vaikea löytää muista kokemuksista. Tunnen ainakin itse sen ihan selkeästi, miten se yhteys ja fyysinen läsnäolo rauhoittaa ja saa hyvälle mielelle.

Sekä aasiretki että alpakoiden kanssa patikointi olivat aivan huikeita elämyksiä! Toisaalta ihan pieniä ohikiitäviä hetkiä elämässä, mutta tällaiselle kaltaiselleni eläinrakkaalle ihmiselle sellaisia, jotka uskon muistavani loppuikäni.

***

Matkailun ammattilaisena haluan mainita myös sen, että eläimien käyttö matkailun vetonauloina tai viihteenä on aina kriittisen tarkastelun paikka. En itse käy esimerkiksi eläintarhoissa ja harkitsen hyvin tarkasti onko joku eläinaktiviteetti eettinen ja varmasti eläinten ehdoilla toteutettu. Lue esimerkiksi ajatuksiani siitä, miksi en halua mennä Ähtärin pandoja katsomaan.