Viime aikojen puhutuin kotimaan matkailun uutinen on varmasti ollut kiinalaisen pandapariskunnan Lumin ja Pyryn saapuminen Ähtärin eläintarhaan. Pandoilla on takuulla piristävä vaikutus Ähtärin alueen matkailulle ja muullekin elinkeinoelämälle, ja erityisen hienoa olisi jos pandojen avulla saataisin houkuteltua kotimaan matkailijoiden lisäksi myös ulkomaalaisia turisteja erityisesti Helsingin ja Lapin ulkopuolelle. Helsingin Sanomien uutisen mukaan pandat voivat tuoda Ähtäriin miljoonia euroja ja satoja uusia työpaikkoja. Ähtärin eläinpuistossa ennustetaan, että pandat tuovat jatkossa alueelle vuosittain yli 100 000 uutta matkailijaa. Toivottavasti pandatietoisuus johtaa myös kasvaneeseen tietoisuuteen eläinsuojelusta ja uhanalaisten lajien suojelusta ylipäätään.
Pandojen suojelu ja erityisesti Kiinan sen varjolla tekemä pandapolitiikka on kuitenkin vähintäänkin kyseenalaista. Perehdyin pandakysymykseen enemmän pari vuotta sitten kun matkustin Kiinan pandapääkaupungiksikin kutsuttuun Chengduun ja päätin olla käymättä kaupungin kuuluisassa pandakeskuksessa. Voit lukea juttuni noista mietteistä täältä. Myös Suomen pandapariskunta saapui muuten Chengdun kupeesta Dujiangyanin pandakeskuksesta. Parin vuoden takaisessa jutussani kritisoin Chengdun pandojen tutkimuskeskusta muun muassa siitä, että turistit saavat siellä (suurehkoa) korvausta vastaan pitää pandaa sylissään ja ottaa kuvia sen kanssa. Mielestäni tällaisen toiminnan ei tulisi kuulua eläinsuojelua harjoittavan organisaation rahoitusmenetelmiin. Ja kas, löysin sittemmin saman ”Taking a Picture with a Panda” -mahdollisuuden myös Dujiangyanin pandakeskuksen sivuilta (”the training base has a donation program allowing visitors to take a picture with a 2-year-old panda after donating 1 800 yuan”). Miten paljon toivonkaan, että Ähtärissä pandat eivät päädy turistien syliin.
Pörröistä pandapolitiikkaa
En tuomitse kaikkia eläintarhoja eikä juttuni tarkoitus ole syyllistää ketään, joka nyt suuntaa Ähtäriin pandoja katsomaan. Mutta nimenomaan pandojen kohdalla minua kiinnostaa se, mitä kulisseissa tapahtuu (ja soisin että se kiinnostaisi myös kaikkia niitä, jotka aikovat pandoja katsomaan).
Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen on kuvannut Kiinan pandadiplomatiaa osuvasti:
Pandat ovat keino, jolla Kiina tekee imagotyötä ja käyttää niin sanottua pehmeää valtaa. Kiina haluaa, että sitä ajatellessaan ihmisten mieleen pullahtavat pörröiset pandat eikä kukaan muista enää vangittuja toisinajattelijoita. Kiina on perinteisesti antanut pandoja lainaan maihin, joiden kanssa sen suhteet ovat kunnossa. Nämä maat ovat sellaisia, jotka eivät liiaksi asetu Kiinan tielle tai uhmaa sen pyrkimyksiä esittää omaa totuuttaan vaikkapa ihmisoikeuksista.
Artikkelissaan Yle kertoo myös, että tutkijat ovat analysoineet Kiinan vuokraavan pandojaan maihin, joiden kanssa sillä on joko vapaakauppasopimus tai jotka voivat toimittaa Kiinalle tärkeitä raaka-aineita tai huipputeknologiaa. Ähtäriin tullut pandapariskunta ei siis todellakaan tullut tänne vain ystävällisyyden eleenä tai suojeltavaksi.
Pandoilla tehdään rahaa
Pandoja elää luonnossa, tarkemmin sanottuna vuorilla Kiinan keskiosissa, noin 2 000 yksilöä. Kiinan suojelukeskuksissa asuu noin 400 pandaa, ja 50 pörröistä pandakarhua on lainassa maailmalla eläintarhoissa. Suomeen tulleet pandat on vuokrattu tänne 15 vuoden sopimuksella, jonka arvioidaan* maksavan Ähtärille kaikkiaan noin 14 miljoonaa euroa (*tarkkoja vuokrasummia ei kerrota julkisuuteen). Tämän summan lisäksi Ähtärille tulee noin 100 000 euron vuosikustannukset pandojen ruuasta, bambusta, jota tuodaan Keski-Euroopasta.
Pandojen kustannukset huomioiden on ihan ymmärrettävää, että Ähtärin eläintarhan on pakko pyytää pandalipuistakin huomattava summa. Vertailun vuoksi esimerkiksi pääsylippu Korkeasaareen maksaa 12 euroa (sillä näkee muuten mm. pienemmän kultapandan) ja Ähtärin eläintarhan sisäänpääsymaksu on tähän asti ollut 11 euroa. Pandatalon avaamisen myötä Ähtärin peruslippu (ilman pandoja) nousee 20 euroon, pelkkiä pandoja pääsee katsomaan 30 eurolla ja yhdistelmälippu tulee maksamaan 36 euroa.
Pandojen suojelua vai bisnestä?
Mielestäni kaikkein merkityksellisin kysymys onkin se, onko pandojen rahtaaminen eläintarhoihin ympäri maailmaa pandojen suojelua vai pelkkää bisnestä. On väärin ratsastaa ja rahastaa uhanalaisen lajin suojelun leimalla jos ja kun siitä ei ole kysymys. Animalian artikkelissa kiinalainen tutkija sanoo seuraavaa:
Villieläimet kuuluvat luontoon, eläintarhat eivät ole niille kunnollisia elinympäristöjä. Elinympäristöjen sirpaloituminen on suurin ongelma, mutta Kiina keskittyy vain pandojen lisääntymiseen. Mikäli elinympäristöistä ei huolehdita, pandoilla ei ole enää paikkaa minne mennä. Vankeudesta niitä on muutenkin erittäin hankalaa palauttaa luontoon.
Jos Kiina olisi oikeasti kiinnostunut pandojen suojelutyöstä, se käyttäisi varoja niiden luontaisten elinalueiden säilyttämiseen ja ylläpitämiseen. Nyt resursseja käytetään tarhattujen pandojen tutkimukseen ja vuokraamiseen maailman eläintarhoihin. Pelastetaanko pandat siis pandapolitiikan avulla sukupuutolta, mutta sillä kustannuksella, että ne elävät tulevaisuudessa vain sisäsiittoisena lajina eläintarhoissa ja poseeraavat ihmisten selfieissä?
If the Chinese were serious about supporting the wild panda population, they would restore and properly protect wild panda habitats and keep humans as far away from them as possible.
– Dr Kati Loeffler, International Fund for Animal Welfare
Jutun pandakuvat: Pixabay
Marja
15.2.2018 at 18:47Niinpäniin, tää koko Ähtäri-juttu on kaikin tavoin surullinen. En edes usko kävijämääräoptimismiin. Mutta minkäs teet. Nyt ei kai voi muuta kuin toivoa, että nämä kaksi viihtyvät Ähtärissä.
Emma
23.2.2018 at 10:14Joo, varmasti Ähtärin eläintarhassa on puitteet kunnossa moneen kiinalaiseen eläintarhaan verrattuna, toivotaan siis tosiaan että nallet nyt viihtyvät kun ovat tänne asti matkustaneet.
Reissu-Jani
15.2.2018 at 19:41Parasta olisi ollut pitää Pandat Kiinassa vuorilla onnellisena, ja meillä vaan syödä Pandan suklaata.
En haluaisi olla pessimisti, mutta en usko että Ähtärin eläinpuisto pääsee tavoitteeseen — paikka on keskellä ei mitään, hinnat todella kovat yms. Esim. nelihenkisen perheen liput tuonne yli 100€, plus matka ja mahdolliset majoituskulut. Helsingin Korkeasaaren olisin jotenkin ymmärtänyt näiden Pandojen sijoituspaikaksi, mutta Ähtäri..
totavaa
15.2.2018 at 21:17Ähtäri sijaitsee suhteellisen lähellä Suomen suurimpana tavaratalona itseään markkinoivaa Tuurin kyläkauppaa. Näiden välillä kulkee myös julkisen liikenteen yhteyksiä. Kumpaankin pääsee bussilla ja junalla. Tuurin turistikeskittymässä on noin 6 miljoonaa kävijää vuodessa, ja toissa vuonna Tuurin kyläkauppa katsoi ohittaneensa kutistuvan Helsingin Stockmannin tavaratalojen suuruuslistauksessa. Ähtärissä kävijämäärät ovat olleet viime vuodet 150 000 kävijän suuruusluokkaa. Aika iso osa Ähtärin eläinpuistoon kauempaa tulevista vierailijoista yhdistää matkaansa todennäköisesti myös Tuurin kyläkaupan. Nyt eri firmoilla myynnissä olevissa pandapakettimatkoissakin näyttäisi matka aika usein koostuvan kokonaisuudesta, jossa kohteena ovat sekä Ähtärin eläinpuisto että Tuurin kyläkauppa. Sekä ähtärin eläinpuiston yhteydessä että Tuurissa on hotelli. Ilmeisesti paikoilla on markkinointiyhteistyötä sillä tavoin, että kumpikin informoi kävijöille toisesta. Kotimaan matkailun kannalta Ähtäri ei ole täysin syrjässä, vaan suhteellisen lähellä toista paikkaa, johon on huomattavia matkustajavirtoja.
Kansainvälisen turismin kannalta Ähtärin sijainti on ongelmallisempi. Läheisin lentokenttä on Seinäjoen lentoasema, joka on yksityistetty, ja jossa ei taida säännöllistä reittiliikennettä tällä hetkellä olla. Tilauslennoilla tulevia turisteja se voinee palvella. Mutta ellei lentokenttä saa reittilentoja, se ei juurikaan Ähtärin eläinpuistoon kävijöitä varmaankaan tuo. Seuraavaksi lähin lentokenttä ja matkustajasatama on Vaasassa. Wasa Line kuljettaa Suomen ja Ruotsin välillä noin 200 000 laivamatkustajaa vuodessa ja Vaasan lentokentän kautta oli viime vuonna jokseenkin tasan 300 000 matkaa. Niistä suoria ulkomaanlentoja oli 138 000, ja loput lähinnä lentoja Helsinkiin, joista osa lienee ollut välilaskullisia ulkomaanlentoja. Vaasa ei kuitenkaan ole ihan Ähtärin lähellä.
Emma
24.2.2018 at 18:56Ähtärin sijoituksen ja koko Suomen matkailun takia toivoisin, että kun nallukat on nyt tänne tuotu, niin ne tekisivät sitten edes hyvää sille matkailulle. Myös alueen muille yrittäjille kuin eläinpuistolle. Noita totavaan-nimimerkin pandapakettiretkiä olen nähnyt mainostettavan, eli yhdistetään pandakäyntiin muitakin kohteita samalla suunnalla, se vaikuttaa oikein järkevältä.
totavaa
15.2.2018 at 20:16Hinnat eivät Ähtärissä minun mielestäni ole kovin kovat. Junalippu Helsingistä Ähtäriin maksaa tällä hetkellä yli kuukauden etukäteen ostettuna 19-21 euroa per suunta aikuiselle. Hotellit ovat Ähtärin suunnalla suhteellisen halpoja. Se, onko pääsylippu kympin enemmän vai vähemmän, on matkojen kokonaiskustannuksissa pisara meressä.
Väestöltään nopeasti kasvavassa Kiinassa tosiaan käynee niin, että monet eläinten luontaiset elinpaikat kutistuvat. Näinhän kävi menneinä vuosisatoina myös esimerkiksi väestöltään silloin kasvaneessa keski-Euroopassa, joka ennen oli hyvin metsäinen, ja josta luonnon metsäeläimet sitten katosivat metsien mukana. Jotkut ovat sanoneet, että jos nämä maat oikeasti olisivat kiinnostuneita ympäristönsuojelusta, ne nyt metsityttäisivät omia maitaan takaisin – myös jo kasvihuoneilmiön hidastamisen takiakin. Mutta niin tuskin käy.
Kiinasta voi olla montaa mieltä. Mutta jos Kiinaa tukee lentämällä sinne tai ostamalla kiinalaisia tuotteita, niin on aikamoinen eettinen loikka sitten kyseenalaistaa pandojen katselu ikään kuin eettisin perustein – mutta jakaa muuten varojaan Kiinaan. Siitä olen silti samaa mieltä, että karhuja ei ole hyvä minään sylieläiminä käyttää. Mutta pandojen Suomessa katsomassa käymisessä en näe ainakaan suurempia eettisiä ongelmia kuin vaikkapa Kiinaan lentämisessä.
Ähtärissä eläimillä on tilaa aika reilusti esimerkiksi Korkeasaareen verrattuna. Siitä ei ole vuosiin kai enää keskusteltu, kuinka eettistä on pitää vaikka etelän kissaeläimiä (leijonat yms.) Korkeasaaren leveysasteilla ihmisten nähtävänä, ja että onko sillä kuinka paljon tekemistä eläintensuojelun kanssa ja kuinka paljon kävijöiden houkuttelun kanssa.
Pandat ovat kuitenkin yhä vaarantunut laji, vaikka pari vuotta sitten uhanalainen -luokitus niiltä poistettiinkin, kun isopandoja oli saatu syntymään sen verran jo lisää. Isopandojen osalta on yhä kuitenkin kai aidoin luonnonsuojelullisin perusteinkin tarpeen, että eläimiä saadaan lisääntymään eläintarhoissa, jotta niille syntyviä poikasia saadaan palautettua luontoon ja näin kasvatettua luonnossa olevaa isopandojen populaatiota. Tarhattuja pandoja itseään ei luontoon pysty palauttamaan kun ne eivät siellä enää pärjäisi. Mutta niiden poikasia voi palauttaa luontoon.
Emma
24.2.2018 at 20:25Tämä on toden totta kaikkea muuta kuin mustavalkoinen asia. Jo siitä lähtien mennäänkö matkailun intressit edellä vai joku muu. Kiina on minulle henkilökohtaisesti rakas ja äärimmäisen mielenkiintoinen maa, mutta eläinten ja ihmisten oikeuksissa se ei vaan ole siellä missä sen toivoisi olevan. Mutta en siis todellakaan suhtaudu Kiinaan mitenkään lähtökohtaisesti negatiivisesti. Koen koko ajan huonoa omaatuntoa myös lentämisestä ympäri maailmaa: en voi väittää itseäni siltä osin vastuulliseksi matkailijaksi, mutta ei se sulje pois sitä etteikö voisi silti olla valveutunut matkailija.
Sofia / Project Forever
16.2.2018 at 11:10Hyvä kirjoitus! Mulla nousee vähän karvat pystyyn eläintarhoja ajatellessa, toki ymmärrän että joidenkin lajien suojelun kannalta ne tekevät tärkeää työtä, mutta resursseja pitäisi käyttää enemmän lajille ominaisen ympäristön suojeluun jotta ne voisivat jatkossakin asua luonnossa.
Emma
25.2.2018 at 17:29Näin nimenomaan! Oikean suojelutehtävän ymmärrän, mutta se että eläimiä tarhataan ihmisten iloksi ja katseltavaksi on vaan väärin.
Annemaria/Samppanjaa muovimukista
16.2.2018 at 18:49Hyvä näkökulma eettisesti kyseenalaisesta asiasta. En ylipäätään ymmärrä, millä oikeudella luonnonvaraisia eläimiä suljetaan häkkeihin vain sen tähden, että ihmiset voivat niitä katsella. Vastustan eläintarhoja kaikista syistä, myös lajien säilyttämisen kannalta. Minusta lajeilla ei ole enää merkitystä, jos ne ovat vain jäänne eläintarhan häkissä. Kokemukset vankeudessa kasvaneiden eläinten selvitymisestä luonnovaraisina ovat huonot.
Mielenkiintoista olisi tietää minkä verran Kiina käyttää varoja ja resursseja noiden loppujen luonnonvaraisten pandojen suojelutoimiin. Vai onko tässä käymässä niin, ettei niillä ole merkitystä, koska ovat politiikan, median ja rahavirtojen ulottumattomissa?
totavaa
17.2.2018 at 00:53”Mielenkiintoista olisi tietää minkä verran Kiina käyttää varoja ja resursseja noiden loppujen luonnonvaraisten pandojen suojelutoimiin. Vai onko tässä käymässä niin, ettei niillä ole merkitystä, koska ovat politiikan, median ja rahavirtojen ulottumattomissa?”
Pandoihin Kiinassa käytetyistä rahamääristä en ole nähnyt tarkkoja euromääriä, mutta on väitetty, että summa olisi sen verran suuri, että pandat olisivat maailmanlaajuisestikin aika kärkipäässä listoissa siitä, minkä lajien suojeluun on käytetty paljon resursseja. Guardian-lehti arvioi viime vuonna, että Kiinan taannoin julkaisemat suunnitelmat aiempia isomman luonnossa elävien pandojen puisto aikaan saamiseksi merkitsisivät sitä, että 170 000 ihmistä määrätään muuttamaan pois kotiseudultaan, jotta Kiina saisi luotua aiempaa isomman yhtenäisen pandojen suojelualueen:
https://www.theguardian.com/world/2017/mar/31/china-to-create-giant-giant-panda-reserve-to-boost-wild-population
Pandojen säilyttämiseen tai suojeluun on käytetty sen verran paljon resursseja, että osa luonnonsuojeluaktivisteista on kyseenalaistanut, että onko asia järkevässä mittasuhteessa muiden lajien suojeluun käytettyihin varoihin. Resursseja on käytetty taloudellisesti merkittävien lajien (esimerkiksi lohi) ja söpön näköisten lajien suojeluun (tyyliin panda ja liito-orava), kun taas vähemmän söpöjen ja nykytaloudessa epämerkittävien lajien suojeluun ja säilyttämiseen on panostettu suhteessa huomattavan paljon vähemmän, vaikka niitä on määrällisesti iso osa eliöistä. Jos vaikkapa liito-oravan suojeluun olisi käytetty vähän vähemmän varoja ja säästetyt varat olisi käytetty tuntemattomampien lajien suojeluun, olisi varoja ehkä käytetty siinä mielessä tehokkaammin, että paljon isompi joukko lajeja olisi voitu suojella samoilla resursseilla.
Miika ♥ Gia | matkakuume.net
17.2.2018 at 19:53Kiitos tästä artikkelista. Hienoa, että joku sen kirjoitti.
Emma
26.2.2018 at 19:06Kiitos kommentista Miika & Gia <3
Sandra
20.2.2018 at 14:27Kiitos kirjoituksesta. Herätti paljon ajatuksia ja itsellänikin oli hieman epäilevät mietteet, kun luin pandojen tulosta Suomeen. Sinä kuitenkin käsittelit asiaa monelta kannalta ja erityisesti se, että pandoja käytetään ulkomaanpolitiikan välineenä, oli ajatuksia herättävä kohta.
Kiitos tästä vielä kerran!
Emma
26.2.2018 at 19:07Kiitos kommentista Sandra ja hienoa jos tämä juttuni sai pohtimaan lisää panda-aihetta!
Tiina / Makuja ja seikkailuja
20.2.2018 at 20:51Hyvä kirjoitus! Aiheesta en kovin paljon tiedä, mutta jonkun lehtiartikkelin aiheesta aiemmin lukeneena ja uutisia kuulleena pandapolitiikka oli tuttu termi. Ristiriitaisia ajatuksia herättää tuo pandojen tuominen Suomeen.
Emma
26.2.2018 at 19:08Kiitos Tiina! Tämä asia on kyllä niin monimutkainen, että kenenkään on vaikea päästä ihan selville kuka tässä hyötyy eniten ja mistä ja miksi.
Travelloverin Annika
24.2.2018 at 02:03Minulla on myös kovin ristiriitaiset tunteet pandoista. Tosiasiahan on, että ei Pyryä ja Lumia metsästä Suomeen haettu. Ne ovat eläneet vangittuina koko elämänsä eivätkä pärjäisi luonnossa. Sanoisin, että on niillä parempi Ähtärissä kuin monessa muussa paikassa. Kävin muutama vuosi sitten Chiang Main eläintarhassa. Kun näin pandat siellä, lähdin pois kyynel silmässä. Olot olivat kamalat. Siihen nähden olen iloinen, että nuo tyypit tuotiin Suomeen. Luonnossa toki pitäisi pandojen oloja ja elämää suojella. Mutta ei diplomatiassa pelkästään pahaa, jossei erityisesti välttämättä hyvääkään.
Emma
27.2.2018 at 13:18Joo, ei Lumin ja Pyryn vaihtoehto tietysti luonto ollutkaan, vaan pandadiplomatia arpoi heidät maailman eläintarhoista Suomeen. Mä muistan myös elävästi vielä ne viimeiset kerrat kun olen vieraillut jossain eläintarhassa (aikoinaan esimerkiksi Singaporessa, jonka eläintarhaa vielä pidetään todella hyvälaatuisena, meinasi sydän pakahtua kun susi kulki taukoamatta selkeästi stressaantuneen häkkiään ympäri). Ei hyvä.
Laura / Huoletonta matkaa
24.2.2018 at 14:16Kuten monet aiemmat kommentoijat, määkin kiitän tästä artikkelista. Huolestuneesti ja varauksellisesti olen tätä uutisointia seurannut, jotenkin huolettaa se, miten muka isojen villieläinten raahaaminen toiselle puolelle maailmaa voi edistää niiden suojelua ja nuo Ähtärin arviot vierailijamääristä jne. kuulostaa nekin aika hurjilta näin asiaa tarkemmin tuntemattoman korviin. Mutta toivotaan, että homma sujuu ja pandat viihtyvät ja elävät edes niin onnellisen elämän kuin vain eläintarhaolosuhteissa on mitenkään mahdollista ja toivottavasti Suomi tarjoaa niille paremmat olot kuin paikalliset eläintarhat Kiinassa….
Emma
27.2.2018 at 13:19Joo, ihan kiva elämä (tai siis seuraavat 15 vuotta) Ähtärin pandoilla on varmaan moneen muuhun häkkieläimeen ja maailman eläintarhaan verrattuna, mutta ei se tosiaan tästä mitenkään järkevää tee 🙁
Katariina / Lomaluumu
24.2.2018 at 16:01Apua mitä vauveleita kuvissa! Kirjoitit tärkeästä aiheesta. Eläintarhojen toimintaa katsotaan turhan helposti läpi sormien lajin suojelun verukkeella, vaikka parempi keino olisi juuri ohjata rahaa luonnollisen elinympäristön suojelemiseen. Olisi myös kiintoisaa tietää, miten pandat sopivat vankeuteen. Esimerkiksi jääkarhut sopivat äärettömän huonosti ja pyrinkin jatkossa välttämään eläintarhoja, joissa jääkarhuja pidetään.
Emma
27.2.2018 at 13:21Pandat on varmaan suhteellisen helppoja kun eivät tarvitse esimerkiksi mitään hurjan liikunnallisia aktiviteetteja eikä bambua tarvitse luonnossakaan erityisesti saalistaa. Mutta eihän tarhaaminen ihmisten iloksi ole tietysti millekään lajille hyvä tai oikea vaihtoehto.
Martta / Martan Matkassa
24.2.2018 at 23:41Viime vuosina olen miettinyt omaa suhtautumistani eläintarhoihin ja vastaaviin paikkoihin missä eläimiä pidetään ja niitä käytetään ansaintamielessä. Huonot olot ja ala-arvoinen kohtelu ei tietenkään ole sallittua, kun asiaa miettii enemmän, niin aina tulee paha mieli ja herää kysymys mihin vetää raja? Vaikka eläimiä kuinka kohdeltaisiin hyvin, niin harva niistä elää alkuperäisessä elinympäristöissä…
Emma
28.2.2018 at 08:55Näinpä! Mä ymmärrän vielä eläimien pitämisen tarhattuna esimerkiksi tutkimusta varten, mutta niiden pitäminen esillä häkeissä ihmisten iloksi on jotenkin yhtä vanhanaikaista kuin parrakkaiden naisten ja elefanttimiesten esittely yleisölle aikoinaan.