33 000 asukkaan kylä, jossa on kolme suklaatehdasta – ei ihme että kylän nimi on La Vila Joiosa eli iloinen kylä! Värikkääseen La Vila Joiosaan on helppo tehdä retki Costa Blancan rannikon muista kylistä ja kaupungeista. Meidän retkemme alkoi Alicantesta, josta synnin suklaiseen pesään pääsee ratikalla noin tunnissa. Ratikka vielä lisäksi kulkee suurimmaksi osaksi ihan rannan tuntumassa, joten aika ei käy pitkäksi upeita maisemia katsellessa.
Aloitimme suklaasuunnistuksen Valor Chocolates -tehtaasta, joka on lyhyen matkan päässä ratikan Creueta-pysäkistä. Tämä tehdas on tehnyt suklaata La Vilassa vuodesta 1881 lähtien. Tehtaan yhteydessä on museo, johon on ilmainen sisäänpääsy (ja jossa järjestetään jopa englanninkielisiäkin kierroksia kahdesti päivässä arkisin ja kerran lauantaisin!) sekä tehtaanmyymälä. Me kävimme aikatauluteknisistä syistä vain tehtaanmyymälässä, jonne päästäkseen piti tehtaan portilla rekisteröityä passin kanssa. Älä siis unohda passia hotellille jos mielit tänne suklaaostoksille!
Tehtaanmyymälässä olimme ainoat asiakkaat ja saimme erittäin ystävällistä palvelua hyvällä englannin kielellä. Myynnissä oli iso valikoima arvokkaita käsintehtyjä konvehteja sekä kaikki perussuklaat: levyt, patukat, rasiat ja päällystetyt hedelmät ja mantelit. Parasta oli laaja valikoima maistiaisia!
Valorin jälkeen kävelimme Chocolates Pérez -tehtaalle, joka myös on tehnyt suklaata La Vila Joiosan kylässa vuodesta 1892. Tämä oli ihan eri koko luokan tehdas, pikemminkin pienen perheyrityksen kokoinen. En ollut löytänyt tietoa aukioloajoista etukäteen ja luotin siihen että Pérezkin olisi koko päivän auki. Mutta turhaan koitimme kurkkia ikkunoista ja ovista sisään kello 16 aikoihin. Sittemmin löysin netistä aukioloajat (9-14 ja 17-20), eli olimme olleet paikalla siestan aikaan.
No, en antanut tämän lannistaa itseäni, sillä tiesin että vielä kolmaskin tehdas olisi kävelymatkan päässä – eikä siinä vielä kaikki, matkalla sinne näin neljännenkin suklaatehtaan mainoksen (kuinkakohan monta näitä lopulta onkaan…?!).
Seuraava tehdas oli nimeltään Clavileño Chocolates. Myös täällä pääsi tutustumaan pieneen museoon (tehtaan historia alkaa vuodesta 1882) sekä sen jälkeen ostoksille.
Maistiaisia oli tarjolla vielä kattavammin kuin Valorilla, eli jokaikistä myynnissä ollutta suklaalaatua pääsi testaamaaan!
Kolmen tehtaan kierros tehtynä ja maha täynnä suklaamaistiaisia lähdin vielä iltapäivän päätteeksi ihastelemaan La Vila Joiosan ”riippuvia taloja” ja kylän värikästä rantabulevardia.
